Käsitettä "termit" siviilioikeudessa käytetäänkahdessa merkityksessä. Ensimmäisessä tapauksessa tämä on ajankohta, ja toisessa - tietty ajanjakso. Molemmissa tapauksissa kansalaisoikeuksien käyttämisen ajoitus liittyy läheisesti tiettyihin seurauksiin.
Ajat tai hetket vaikuttavat siihensuhteiden virtaviivaistaminen muodostaa suhteiden vakauden ja varmuuden. Siviilioikeudelliset termit edistävät kurinalaisuutta vuorovaikutusosapuolten keskuudessa ja sopimusten noudattamista. Lisäksi varmistetaan tutkijoiden etujen ja oikeuksien oikea-aikainen suojaaminen.
Ajoitus siviilioikeudessa laillisten keskuudessatosiasiat kuuluvat tapahtumien luokkaan johtuen siitä, että ne raukeavat (tapahtuvat) ihmisen tahdosta riippumatta, kuten itse asiassa ja ajanjakson kokonaisuutena.
Siviililaki sisältää useitaaikoja ja aikoja koskevat erityiset ja yleiset säännöt. Yleisiä säännöksiä sovelletaan kaikkiin suhteisiin, joita siviilioikeudelliset normit säätelevät. Erityissäännöt koskevat suhteita määräaikoihin.
Ajat ja hetket voidaan luokitella eri perusteiden mukaan. Joten ottaen huomioon aiheet asettavat ehdot, on olemassa:
- Sääntelyyn.
- Sopimusperusteinen.
- Oikeuslaitoksen.
Siviilioikeudelliset sopimusehdot vahvistetaan sopimuksilla. Tuomioistuin - määräykset yleisen tuomioistuimen, välimies- ja välimiesoikeuden päätöksistä.
Vuorostaan kaikki normatiiviset aikavälitja hetket jaetaan välttämättömiin ja dispositiivisiin. Välttämättömiä ovat esimerkiksi siviilioikeuden vanhentumisaika, patentin voimassaolo, tekijänoikeudet ja muut. Dispositiivisia ajanjaksoja ja hetkiä käytetään tapauksissa, joissa sopimuksen osapuolet eivät ole päättäneet toisesta tilauksesta.
On myös lain mukaisiajoka voi asettaa enimmäisajan, mutta sen puitteissa voidaan asettaa muita ehtoja. Esimerkiksi valtakirja on voimassa enintään kolme vuotta. Tässä tapauksessa rehtori voi ilmoittaa minkä tahansa ajanjakson enimmäismäärän rajoissa.
Lisäksi aikajaksot ja hetket jaetaan tarkoituksen mukaan. Joten on olemassa termejä:
- kansalaisten oikeuksien syntyminen
- tehtävien suorittaminen
- kansalaisten oikeuksien käyttäminen
- oikeuksien suojaaminen.
Ensimmäiseen tapaukseen sisältyy esimerkiksi oikeuskelpoisuus.
Toisessa tapauksessa he puhuvat määräaikojen asettamisestasopimuksen määräysten mukaisesti. Niiden noudattaminen on pakollista osapuolille, joiden eduksi ne tarjotaan. Sopimuksen osapuolilla on oikeus yhteisellä sopimuksella muuttaa vahvistettuja ehtoja. On huomattava, että aikavälit ja hetket voidaan vahvistaa oikeusvaltion mukaisesti. Niihin kuuluvat esimerkiksi yleishyödyllisten palvelujen maksuehdot. Jos sopimuksessa ei aseteta tiettyä päivämäärää, velvoite on täytettävä "ajoissa", "välittömästi", "teknisesti toteutettavissa olevana ajanjaksona" tai pyydettäessä.
Kolmannessa tapauksessa he sanovat, että henkilö itsevoi käyttää oikeuttaan tai vaatia henkilöä, joka on velvollinen toteuttamaan useita toimenpiteitä oikeuden toteuttamiseksi. Tähän luokkaan kuuluvat subjektiivisten mahdollisuuksien jaksot (esimerkiksi perilliset perintöoikeuden hyväksymiseksi). Näiden ehtojen voimassaolon päätyttyä oikeus itse päättyy.
Samaan luokkaan tulisi kuuluakorvausjaksot. Esimerkiksi asiakas voi kuljetusmääräysten perusteella hakea tavaroiden kuljetussopimukseen liittyviä korvausvaatimuksia asiaa koskevissa määräyksissä määritellyssä ajassa.
Siviilioikeudellisen suojan ehtojen tulisi sisältää vanhentumisajat. Niistä säädetään siviililain säännöksissä.
