Nykyaikaisen kehityksen olosuhteissa, mukaanEri valtioiden perustuslakien mukaan toimeenpanovalta kuuluu maan päällikölle ja / tai hallitukselle. Joissakin maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, sillä on vain valtionpäämies (presidentti). Muissa valtioissa toimeenpanovalta kuuluu vain hallitukselle. Se toimitetaan (siirretään) ala-arvoisille virkamiehille ja elimille.
Monissa osavaltioissa tekopäällikkö (presidenttitai hallitsija) kuuluu vain muodollisesti johtoryhmään. Perustuslaillisissa monarkioissa ja (parlamentaarisissa) tasavalloissa sen täytäntöönpano kuuluu hallitukselle. Puolipresidenttisissa (sekatyyppisissä) tasavalloissa hallitus raportoi valtionpäämiehelle, jonka käsissä yleinen valvonta toimeenpanoviranomaisten toiminnasta on keskittynyt, kun taas itse toimeenpanovaltaa voi perustuslain mukaan pitää vain hallitus.
Tämän hallintokunnan tehtäviin kuuluu lakien täytäntöönpano. Toisin sanoen, toimeenpaneva valta on lainvalvontavalta.
Tämän johdon rakenteeseen kuuluvat elimethaarat eivät rajoitu lakien täytäntöönpanoon. He suorittavat ja hallinnollista toimintaa. Tämä puolestaan on tarpeen tehtävien suorittamisen varmistamiseksi. Lisäksi täytäntöönpanorakenneelimet antavat sääntelyasiakirjoja lain ja sen täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanosta.
Samanaikaisesti toimeenpanoelimillä on jaitsenäiset valtuudet luoda normeja, jotka voivat ylittää lain soveltamiseen liittyvät hallinnolliset ja toimeenpanotoimet. Usein sellaisilla säädöksillä on suurempi kuin lain arvo. Siksi tietyntyyppisillä toimeenpanoelimillä (presidentti, ministerit, hallitus) on sääntelyvaltuudet (valta säädellä maan sisäistä elämää) ja ne luovat suuren määrän säädöksiä ja normeja tärkeimpien sosiaalisten alueiden hallitsemiseksi.
Käytännössä lakien ja oikeuksien soveltamista ja täytäntöönpanoa harjoittavat federaation alamiehet (pääjohtajat). Myös paikallisia hallituksia on muodostettu.
Verrattuna oikeudellisiin ja edustaviinelimet, toimeenpanoelinten rakenne kootaan yhdeksi pystysuoraksi. Järjestelmän mukaan alalaitoksiin ja virkamiehiin kohdistuu edellä mainittuja, ja heillä on velvollisuus noudattaa määräyksiä eikä pelkästään lain normeja. Samanaikaisesti yllä olevat rakenteet voivat kumota loppupään rakenteiden antamat säädökset.
Presidentin- ja puolipresidenttitasavaltioissaPerustetaan pääministerien virkoja. Pääministeri on presidentistä erillinen tehtävä. Monet toimeenpanotehtävät poistetaan laillisesti valtionpäämiehen toimivallasta. Presidentti on kuitenkin edelleen hallituksen pääjohtaja.
Toimeenpanevat elimet ovatministeriöt ja yksiköt. Heillä on erityisosaaminen tietyillä julkishallinnon aloilla. Näihin elimiin kuuluvat yleensä työ-, puolustus-, koulutus-, ulkoministeriöt, maatalous-, terveys- ja muut ministeriöt.
Ministeriöiden rakenteeseen kuuluu osastojen, osastojen, osastojen ja osastojen perustaminen. Ministerit nimittävät päälliköt, heidän johtajansa.
Valtiolaitteen rakenteessa onluokka tavallisia (opettajat, lääkärit ja muut) ja luokiteltuja työntekijöitä. Luokiteltu luokka on varustettu rankeilla, rankeilla ja erityisillä nimikkeillä, jotka heijastavat jossain määrin niiden taloudellista asemaa ja valtuuksia.
Byrokraattisella laitteella on etuoikeushallintaoikeus. Vaihdettaessa ministereitä tai hallituksia virkamiehet pysyvät palveluksessa. Heillä on kielletty yhdistää palveluita valtion laitoksessa muihin palkallisiin toimintoihin, lukuun ottamatta opetusta, luovuutta tai tiedettä. He eivät osallistu poliittisiin toimiin eivätkä ole poliittisten puolueiden jäseniä, mikä säilyttää uskollisuuden valtiota kohtaan.
