Poliittinen voima, jonka ydin, kutenMuu voima koostuu joidenkin kyvystä ja oikeudesta käyttää tahtoaan suhteessa muihin (hallita ja ohjata heitä) epäsuorasti tai suoraan vaikuttaa muiden yhteiskunnan järjestelmien (henkisen, taloudellisen ja muiden) muodostumiseen ja kehitykseen.
Tällä johtamismuodolla on muihin johtamismuotoihin verrattuna omat erityispiirteensä.
Tämän valtamuodon tunnusmerkkien joukossa on huomattava:
- Ylivalta.Tämä käsite luonnehtii päätöksentekovelvollisuutta koko yhteiskunnalle. Lisäksi poliittinen valta pystyy rajoittamaan muiden voimanmuotojen vaikutusta asettamalla ne järkevään kehykseen tai eliminoimalla ne.
- Julkisuus (universaalisuus). Tämä ominaisuus viittaa siihen, että poliittinen valta toimii yhteiskunnan puolesta ja lain perusteella.
- Laillisuus (laillisuus) koskee voiman ja muiden keinojen käyttöä valtion sisällä.
- Yksikeskisyys. Tässä tapauksessa puhutaan valtakunnallisen päätöksentekoelinjärjestelmän (keskuksen) olemassaolosta.
- Poliittisella vallalla on laajimmat keinot johtamisvallan säilyttämiseksi, valloittamiseksi ja toteuttamiseksi.
Tämä johtamismuoto siisluonnehtia sen hallussaan olevien mahdollisuuksia ja kykyjä toteuttaa tahtoaan koko yhteiskunnan (valtion) johtamisessa ja johtamisessa vaikuttamalla ratkaisevasti väestön käyttäytymiseen valtion käytettävissä olevin keinoin. Lisäksi tämä rakenne pystyy mobilisoimaan suuria joukkoja ihmisiä suorittamaan sille osoitettuja tehtäviä ja ohjelmia, säätelemään yksittäisten ihmisryhmien suhteita.
Poliittisen vallan onnistuneen toiminnan puolestamonet eri tekijät vaikuttavat. Heistä varsin paljon painotetaan tämän hallintomuodon perusteita, sen pätevyyttä lain kannalta ja sen hallitsevan oikeuden tunnustamista yhteiskunnassa.
Poliittiset diktaattorit tarvitsevat apuaheidän hallitsemansa väestö. Muuten on mahdotonta ylläpitää ja turvata poliittisen vallan lähteitä. Näitä ovat pääasiassa:
- Auktoriteetti, ihmisten luottamus tämän hallintovallan legitiimiyteen ja siihen, että ihmisten moraalinen velvollisuus on noudattaa sitä.
- Niiden ryhmien ja yksilöiden (henkilöresurssien) määrä ja merkitys, jotka tottelevat, tekevät yhteistyötä tai avustavat hallitsijoita.
- Järjestelmän toimeenpanoon, tiettyjen toimien suorittamiseen tarvittava tieto ja taidot, jotka siirretään yhteistyössä toimivien ryhmien ja yksilöiden toimesta.
- Ideologiset, psykologiset (ei-aineelliset) tekijät, jotka taivuttelevat (pakottavat) ihmiset auttamaan hallitsijoita ja tottelemaan heitä.
- Aineelliset resurssit, hallitsijoiden pääsyn tai hallinnan taso luonnonvaroihin, varallisuus, talousjärjestelmä, rahoitusresurssit, liikenne, viestintä.
- Rangaistukset, sanktiot taitarkoitettu käytettäväksi niitä vastaan, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä tai osoittavat tottelemattomuutta, mikä on välttämätöntä politiikan toteuttamiseksi ja koko hallitsijoiden hallinnon toteuttamiseksi.
On huomattava, että edellä mainittujen esiintyminenlähteitä ei voida taata. Heidän läsnäolonsa riippuu hallinnon hyväksymisestä, kuuliaisuudesta, joukkojen alistumisesta, monien sosiaalisten instituutioiden ja ihmisten yhteistyöstä.
Tämän johtamismuodon muodostuminen, sen kehittäminenkoulutuksen ja yhteiskunnan kehityksen elintärkeät tarpeet määräävät. Siksi poliittisella vallalla on erittäin tärkeitä erityistehtäviä - sosiaalisten suhteiden säätely, yhteiskunnan kaikkien sektoreiden hallinta.
