Art.RF LC:n pykälä 36 laati luettelon esineistä, jotka liittyvät kerrostalon alueiden omistajien yhteiseen omaisuuteen. Normi määrää niiden käyttö- ja hävittämisjärjestyksen. Tarkastellaan tätä aihetta yksityiskohtaisesti.
Venäjän federaation asumislaki: Art. 36
Kerrostalon yhteisomaisuuden omistus kuuluu tämän talon asuntojen omistajille. Se sisältää:
- Alueet, jotka eivät sisälly huoneistoihin jaovat tottuneet palvelemaan useampaa kuin yhtä huonetta talossa. Näitä ovat portaat, asuntojen väliset alueet, hissit, käytävät, kellarit, tekniset lattiat, ullakot ja muut laitteet.
- Muut talon alueet, jotka eivät kuuluyksittäisille omistajille ja ne on tarkoitettu sosiaalisten ja kotitalouksien tarpeisiin. Näitä ovat tilat kulttuurisen kehittämisen, vapaa-ajan, lasten luovuuden, urheilun ja liikuntakasvatuksen ja niin edelleen järjestämiseen.
- Talossa sijaitsevat katot, aitarakenteet, saniteetti-, sähkö-, mekaaniset ja muut laitteet.
- Tontti jonka sisällärakennus sijaitsee, maisemointielementeillä, maisemointi- ja muilla esineillä. Tontin rajat määräytyvät maalain ja kaavoituslain vaatimusten mukaisesti.
Käyttö- ja hävitysmenettely
Se määräytyy pykälän 2 momentissa. 36 LCD RF.Normin mukaan talon asuntoja omistavat subjektit hoitavat yhteisen omaisuuden hallinnan ja käytön sekä myös luovuttavat siitä lain määräämissä rajoissa. Sen koon pienentäminen on sallittu kaikkien asukkaiden suostumuksella saneerauksen kautta. Tämä säännös on määritelty 3 momentissa. 36 LCD RF. Yhteiskäytössä olevia esineitä voidaan luovuttaa muiden käyttöön, mikäli tämä ei loukkaa oikeushenkilöiden ja kansalaisten etuja ja oikeuksia. Tämän päätöksen tekevät omistajat yhtiökokouksessa.
Tontti
Tontti, jolla asunto sijaitseetalo pykälän 5 momentin mukaisesti. RF LC:n 36 kohtaa ei voi rasittaa muiden henkilöiden rajoitettu käyttö. Käytännössä saattaa olla tarpeen tarjota kolmansille osapuolille pääsy palveluihin, jotka olivat olemassa ennen säännöstön käyttöönottoa.
Tärkeä kohta
Art.Venäjän federaation asuntolain 36 pykälän mukaan tuhoutumisen, vahingossa tapahtuvan kuoleman tai kerrostalon purkamisen sattuessa tilojen omistajat säilyttävät osuuden rakennuksen sijaintipaikasta, jossa on maisemointielementtejä, viheralueita, kuten sekä muut talon käyttöön ja kunnossapitoon tarkoitetut esineet. Ne määrätään suhteessa yhteisen omaisuuden osiin. Asiakkaat voivat käyttää, omistaa ja luovuttaa esineitä siviililaissa säädettyjen sääntöjen mukaisesti.
Taide. 36 LCD RF kommenteilla
Kyseinen normi sääteleeyhteisen omaisuuden omistussuhteet kerrostalossa, jonka tilat kuuluvat eri yhteisöille, mukaan lukien julkiset yhteisöt. Tähän alueeseen liittyviä asioita säännellään kaikissa tämäntyyppisissä rakenteissa samalla tavalla. Samaan aikaan sääntöjen soveltamisen luonne ei riipu rakennuksen tilojen omistajien lukumäärästä, HOA:n tai muun organisaation läsnäolosta / poissaolosta.
määritellä
Keskeiset käsitteet määritellään asetuksessa. P: ssä.Tämän asiakirjan 6 §:ssä säädetään asuintilan, asumiskelvottomaksi sekä onnettomuuksien vuoksi purettavan kerrostalon tunnistamisesta. Määräys hyväksyttiin valtioneuvoston asetuksella nro 47.
Luettelo esineistä
On suositeltavaa harkita Art.RF LC:n 36, jossa on huomautuksia kerrostalon kiinteistön ylläpitosäännöistä. Ne sisältävät täydellisemmän luettelon objekteista. Artiklan 1 osassa määriteltyjen omaisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti. 36 RF LCD, sisältävät tilat, jotka eivät sisälly huoneistoihin ja ovat välttämättömiä huoltoon/yhteiskäyttöön. Tämä luokka sisältää:
- hissit;
- käytävät;
- hissi ja muut kuilut;
- portaat ja asuntojen väliset alueet;
- ullakot;
- pyörätuolit;
- tekniset lattiat (mukaan lukien omistajien kustannuksella rakennetut) ajoneuvoalueet ja autotallit, työpajat ym. kellarit.
Näissä tiloissa pykälän 1 momentin mukaisesti.36 Venäjän federaation LCD:ssä on oltava tekniset tietoliikenneyhteydet, muut laitteet, joiden avulla talossa huolletaan useampi kuin yksi muu kuin asuinalue / asuinalue. Viimeksi mainittu sisältää erityisesti hissit, kattilayksiköt, kattilahuoneet ja niin edelleen.
- Katoille.
- Kantotyyppiset sulkurakenteet. Näitä ovat muun muassa perustukset, seinät, pilarit, lattialaatat, parvekkeet ja niin edelleen.
- Ei-kannattavat kotelointirakenteet. Näitä ovat erityisesti yleiskäyttöisten tilojen ovet ja ikkunat, kaiteet, kaiteet jne.
- Saniteetti, mekaaninen,talossa tilojen ulkopuolella tai niiden sisällä sijaitsevat sähkö- ja muut laitteet, joiden avulla huolletaan useampi kuin yksi asuin-/muutosalue.
- Tontti, jonka rajoissa rakennus sijaitsee, maisemointielementteineen ja viheralueineen.
- Muut esineet tarjotaankerrostalon, mukaan lukien lämpöpisteet, muuntajakeskukset, urheilu- ja leikkikentät, käyttö, ylläpito viereisellä alueella.
lisäksi
Yhteiseen omaisuuteen kuuluvat myös talon sisäiset kuuma- ja kylmävesijärjestelmät, kaasuverkot, mukaan lukien:
- Nousuputket ja haarat niistä ensimmäiseen irrotuslaitteeseen.
- Kollektiiviset mittauslaitteet.
- Ensimmäiset sulku- ja säätöventtiilit asunnon sisäisten johtojen ulostuloissa.
- Putki-, sähkö-, mekaaniset ja muut laitteet.
- Tulojen jakelukaapit ja -laitteet.
- Suoja-, ohjauslaitteet, ohjauslaitteet.
- Valaistusasennukset yleisissä tiloissa.
- Kerroskaapit ja paneelit.
- Kollektiiviset mittauslaitteet.
- Savunpoistojärjestelmien, palohälytysjärjestelmien, mukaan lukien sisäiset vesihuoltojärjestelmät, matkustaja- ja tavarahissien asennukset.
- Automaattiset lukituslaitteet ajotieltä.
- Verkot ulkorajalta yksittäisiin mittalaitteisiin.
- Muut sähkölaitteet.
Alueen käyttöjärjestelmän erityispiirteet
Osana yhteistä omaisuutta on kiinteistöala, sisäänjossa talo sijaitsee, maisemointielementeillä ja viheralueilla. Samaan aikaan tonttien rajoja ei joissain tapauksissa voida määrittää. Artiklan toisen kohdan mukaan RF LC:n 36 §:n mukaan osuudet, joissa yhteiseen omaisuuteen kuuluvat rakenteet sijaitsevat, sekä asuinrakennukset ja muut rakennukset on varattu osaomistukseen lain määräämin ehdoin ja tavalla.
Art.Johdanto-asetuksen 16 §:ssä säädetään, että nykyisessä rakenteessa kohde, jolla kohteet sijaitsevat, on asunnonomistajien omaisuutta. Ennen LCD:n käyttöön ottamista muodostettu kiinteistöosa, jonka päällä olevat rakennukset, rakenteet, rakenteet, maisemointi- ja puutarhaelementit, jolle on tehty kiinteistörekisteri, tulee maksutta yhteisomistukseen. Jos rajoja ei ole asetettu, kuka tahansa talon asunnon omistaja voi hakea kunnalta selvitystä niiden määrittelystä.
Kiinteistön rekisteröinti
Siitä hetkestä, kun merkintä on tehty maarekisteriintontti saa kiinteän esineen aseman ja sisältyy yhteiseen omaisuuteen. Osake siirtyy vastikkeetta asunnonomistajien yhteisomistukseen siitä hetkestä lähtien, kun se on merkitty kiinteistörekisteriin. Remontoidut tai vastarakenneet talot otetaan käyttöön, kun niiden sijaintipaikat muodostuvat. Tässä tapauksessa kiintiö sisältyy välittömästi yhteiseen omaisuuteen. Valtioneuvoston asetuksen nro 491 pykälän 7 mukaan valtion ja kuntien viranomaiset rekisteröivät tontteja ilman maksua asunnonomistajilta.
Rasitukset
Alueet, joiden rajoissa onkerrostaloja käyttävät paitsi omistajat myös muut henkilöt. Tältä osin kulkua/kulkua estävät aidat ja alueen kehittäminen voivat johtaa kolmansien osapuolien organisaatioiden ja kansalaisten etujen loukkaamiseen. Tällaisilla sivustoilla voi olla viheralueita, leikkikenttiä, ajotietä ja muita kohteita, joita käyttää rajoittamaton määrä aiheita.
Omistuksen yksityiskohdat
Kuten Art.36 ZhK RF, yhteisomaisuuden osakkeet kuuluvat asunnonomistajille. Talon rakenteessa on 2 osaa. Toinen on julkisyhteisöjen, kansalaisten ja järjestöjen omaisuutta, toinen on asuntojen omistajien yhteistä omaisuutta. Tässä tapauksessa jälkimmäinen on jakamaton. Asunnonomistajat eivät omista erikseen ullakkoa, kellaria, tonttia ja muita esineitä sekä kalustoa. He toimivat kaiken yhteisen omaisuuden omistajina.
Objektien koostumuksen muuttaminen
Talon yhteistä omaisuutta ei voi luovuttaa.Se ei osallistu kiertoon itsenäisenä kohteena. Erillisiä omaisuuden osia ei luovuteta. Ne eivät toimi itsenäisinä lain kohteina. Joitakin elementtejä voidaan kiinnittää tiloihin jälleenrakennuksen aikana (RF LC:n 36 §:n osa 3). Esimerkiksi osa ullakkoa voi täydentää asuintilaa. Tässä tapauksessa jälkimmäisen pinta-ala kasvaa. Rekonstruoinnin aikana tällaisessa tilanteessa muodostuu uusi kohde. Asunto hankkii suuremman alueen, ja vastaavasti ullakon koko pienenee. Koska nämä toimet vaikuttavat yhteiseen omaisuuteen, vaaditaan muiden tilojen omistajien suostumus. Tällaisissa tapauksissa Art. 36, 44, 46 ZhK RF. Kahdessa viimeisessä säännössä vahvistetaan tilojen omistajien kokousten pitäminen. Muiden asunnonomistajien suostumuksella voidaan tehdä saneeraus.
Esineiden siirto kolmansille osapuolille
Se suoritetaan myös artiklan sääntöjen mukaisesti.36, 44 LCD RF yhtiökokouksessa. Päätökset asioista tehdään kokoukseen osallistuvien henkilöiden enemmistöllä. Poikkeuksena ovat 44 §:n toisen osan 1.1 kohdassa mainitut tapaukset. On syytä muistaa, että kaikkia esineitä ei niiden toiminnallisten ominaisuuksien vuoksi voida siirtää kolmansille osapuolille edes käyttöä varten. Näitä ovat erityisesti asuntojen väliset alueet, hissit, käytävät, putkistot, mekaaniset, sähkö- ja muut laitteet ja muut osat, joiden toimittaminen muille yhteisöille estäisi asunnonomistajien oikeuksien käyttämisen talossa.
Taloudellinen turva
Kerrostalon tilojen omistajat voivatmuodostavat erityisen raharahaston (RF LC:n 36.1 artikla). Sen varat on tarkoitettu yhteisen omaisuuden kunnostukseen. Rahat siirretään luottolaitoksessa avatulle erityiselle tilille. Tämä rahasto muodostuu omistajien pääomakorjausosuuksista, pakollisten vähennysvelvoitteiden virheellisestä täyttämisestä maksetuista sakkoista sekä luottorakenteen varojen käytöstä kertyneistä koroista. Taloushallinto voidaan siirtää HOA:lle tai muulle palveluorganisaatiolle. On huomattava, että näillä varoilla on määrätty käyttötarkoitus, eikä niitä voida käyttää muihin suuntiin, paitsi vakiintuneisiin.