Muistatamme Krylovin tarujen siivekkäitä ilmaisuja

Ivan Andreevich Krylovia käsiteltiin tarkastijulkisuutta ja viranomaisia ​​hänen elinaikanaan. Kuolemaansa vuonna 1844 fabulistien kirjat julkaistiin jo Venäjällä 77 000 kappaletta. Hän sai palkintoja ja antelias eläkkeelle kuninkaan, hänen vuosipäivä 1838 muuttui suuri kansallinen loman suojeluksessa keisari.

Kirjailijaa kutsuttiin venäläiseksi Lafonteniksi.Totuuden osuus tässä luonnollisesti oli: hänen 200 luomistulostaan ​​paljon kirjoitettiin Eesopin ja La Fontainen teosten perusteella. Mutta monien teosten perusta on alkuperäinen juoni. 1800-luvun lukijoille nämä jakeeparaatit olivat kiinnostavia paitsi satiirilla ja hyvillä venäläisillä, mutta myös siksi, että he pilkkasivat tapahtumia ja ihmisiä (myös arvohenkilöitä), joiden lukijat olivat aikakausia. Se oli jotain parodioita, joita humoristit luovat tänään.

Но творения русского Лафонтена затрагивают ajallamme tyypilliset ongelmat: lahjonta, byrokratia, laiskuus, ylimielisyys, ahneus ja monet muut pahuudet ovat nykyään kukoistavia. Mutta vaikka lukijalle tuntuu, ettei hän tunne tai ei rakasta tätä kirjoittajaa - hän on väärässä, koska Krylovin messujen risteilyilmaukset ovat jo pitkään olleet osa lähes kaikkien venäjänkielisten henkilöiden aktiivista sanakirjaa.

Vihainen lapsi, joka ei halua tehdä meidän"Ja Vaska kuuntelee ja syö!" Kun löysimme yksinkertaisen ratkaisun ongelmaan, joka tuntui vaikealta, huudamme: "Ja arkki avattiin!" Kun huomaamme, että jotkut asiat eivät siirry kuolleesta keskustaan, huudamme: "Ja nyt siellä. " Kerro ystäville modernin elämän kiihkeästä vauhdista, valitamme: "Minä pyöritän kuin orava pyörässä." Jotkut virkamiehet ovat joskus huvittuneita, paljastamatta toisiaan, ja kommentoimme katkerasti: "Kyyhkkö ylistää kukkoa kiitoksen puolesta".

Joskus emme ole kovin tarkasti sanottuna siivekkeitäKrylovin tarinoiden lausunnot ja käytä niitä osittain tai hieman muokata niitä. Ne, jotka eivät voi olla keskenään samaa mieltä, verrataan Swan, Cancer ja Pike samasta nimestä. Paikan päällä apua kutsutaan "huonoon". Huomaa, että ihminen on herkkä ja liiallinen puhuvuus herkän aiheen mainitsemisessa ja henkisesti "nähdä valon": "Ja leima on hänen tykkiessään!" Kun huomataan pitkän etsinnän jälkeen suurta esinettä, joka valehtelee näkyvällä paikalla, nauramme: "En nähnyt elefanttia! "Ja kissanpentu, joka yrittää turhaan hakea kultakalaa uimassa akvaariossa, sanoo järkevästi:" Mitä Ryzhik näkee silmän ja hampaan nymän? "

Joskus emme tiedä, kuka omistaa kuuluisanlauseita ja kuvia. Näyttää siltä, ​​että tällaiset nimelliset merkit ja ilmaisut ovat aina olleet olemassa. He kuitenkin ovat velkaa heidän alkunsa tälle täydelliselle, laiskalle ja huolimattomalle henkilölle, joka otti työtään vakavasti ja huomaavasti vain loputtomasti hiomalla jokaisen pienen mestariteoksen.

Krylovin tarujen viimeiset 200 vuoden aattomat ilmiöt ovat olleet olennainen osa venäjän kieltä.

Muuten, kirjalliset kriitikot ja tavalliset lukijatnäytti aina siltä, ​​että Ivan Andrejevich oli puhtaasti kotimainen ilmiö, jota ei voitu siirtää ulkomaiselle maaperälle vaikuttamatta sisältöön. Samaan aikaan Britanniassa se on edelleen yhdeksästoista vuosisadan kaikkein kääntävä venäläinen runoilija. Kuinka Englannin kääntää siipimäiset lausunnot Krylovin tarinoista, jotka todella tulivat idiomiksi, on erillisen tutkimuksen aihe.

Joten yksi pitkästä talviajasta voit lukea uudelleen Venäjän La Fontainen teosten laajuuden - rajoittamatta, mutta kiitollisena.