Islannin saarivaltio sijaitseePohjoinen Eurooppa. Sitä pesee Atlantin valtameri. Sen pinta-ala on 103 tuhatta neliömetriä. km. Osavaltio sisältää useita vierekkäisiä saaria kerralla. Islanti on käännetty kansalliskielestä "leijonien maa". Pääkaupunki ja suurin kaupunki on Reykjavik.
Historiallinen tausta
Nykyisen Islannin aluetta alettiin asuttaavasta 800-luvulla jKr. e. 1940-luvun puoliväliin asti maa oli osa Tanskan hallinnollista yhdistämistä. Toisen maailmansodan keskellä Islanti järjesti laajan kansanäänestyksen. Ja vuonna 1944 valtio saavutti rauhanomaisesti oikeudellisen itsenäisyytensä.
Legendan mukaan leijonamaan alueella muinaisina aikoinaasui vain yksi perhe. Pikkuhiljaa sen määrä kasvoi. Näin syntyi islantilaisten kulttuuri ja ensimmäinen yhteisö. Tosihistoriasta tiedetään, että viikingit asuttivat alueen keskiajalla. Norjan alkuasukkaat etsivät uusia maita, varallisuutta, orjia. Tämän seurauksena he löysivät useita suuria tyhjiä saaria valtameren keskeltä. Ajan myötä sinne alkoi ilmestyä kyliä, sitten pieniä kaupunkeja. Maata repivät pitkään sisäiset sodat ja klaanien paikalliset konfliktit.
Hallinnollinen jakelu
Nykyään saarivaltion alue koostuu 8 piiristä. Islannissa niitä kutsutaan sislaksi. Piirit puolestaan jakautuvat kuntiin ja kaupunkeihin.
Islannin korkein väestötiheyshavaittiin Hevyudborgarsvaidid-sislessä. Maakunnan pääkaupunki on Reykjavik. Seuraavaksi kooltaan ja taloudelliselta merkitykseltään ovat Keflavikin ja Borgarnesin kaupunkeihin kuuluvat alueet.
Maan väestö
Islannissa on ollut hyvin pitkä aikasuhteellisen alhainen kuolleisuus. Tilastojen mukaan naisen keski-ikä on 83 vuotta ja miesten noin 79 vuotta. Tämän indikaattorin mukaan leijonien maa on maailman kärjessä. 65 vuoden kynnyksen ylittäneiden osuus on vain 12 %.
Islannin väkiluku on kasvanut viime vuosinahitaasti mutta tasaisesti. Kasvu vaihtelee 1,2 prosentin sisällä. Vuonna 2014 maassa rekisteröitiin yli 200 AIDS-potilasta. Tämä on noin 0,07 % koko väestöstä.
Tällä hetkellä Islannin väestö (katso kuvaalla) on 93 % norjalaista ja kelttiläistä. Puolalaiset erottuvat muista etnisistä ryhmistä. Niiden osuus koko väestöstä on 3 %. Seuraavaksi listalla ovat kansallisuudet, kuten liettualaiset ja tanskalaiset.
Mitä tulee työllisyyteen, se on lähes 100 prosenttia. Suurin osa asukkaista työskentelee maataloudessa.
Väestön dynamiikka
1960-luvun alussa Islannin väkiluku olihieman yli 175,5 tuhatta ihmistä. Kasvu johtui pääasiassa syntyvyyden noususta. Maahanmuuttajien keskuudessa leijonien maa ei löytänyt suurta suosiota. Syynä tähän ovat kylmä ilmasto ja saarten suhteellinen irtautuminen ulkomaailmasta sekä seismisesti vaarallinen vyöhyke.
1970-luvun loppuun mennessä Islannin väkilukuylitti 225 tuhatta ihmistä. Väestökomponentti kasvoi vuosittain noin 1 %. Vuoteen 2000 mennessä luku oli 281 000. Maa ylitti 0,3 miljoonan asukkaan rajan vasta vuoden 2006 puolivälissä.Vuodesta 2010 lähtien väestönkasvu on hieman hidastunut (noin 0,5 %).
Väestö vuonna 2015
Nykyään maan väkiluku on melkein saavuttanut rajan330 tuhatta asukasta. Kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Islannin väkiluku kasvoi 0,7 %. Vuoden loppuun mennessä määrän odotetaan kasvavan 2,3 tuhannella henkilöllä.
Vuonna 2015 syntyi noin 3 700 lasta. Kuolleisuus pidetään noin 2 tuhannessa ihmisessä. Luonnollinen lisäys on siis jo nykyään noin 0,5 %.
Joka vuosi noin 200 ihmistä tulee Islantiin pysyvään oleskeluun. Suurin osa siirtolaisista on Tanskan, Norjan ja Puolan asukkaita.
Mielenkiintoista on, että maassa syntyy 12 lasta päivässä (yksi joka 2. tunti).