Jakaminen vastuuseen ja omistusoikeuksiinon yksi kansalaisoikeuksien rakenteen tärkeimmistä luokituksista. Viimeksi mainitut osoittavat, että tietyt kohteet kuuluvat fyysiseen ominaisuuteen (asioihin).
Toisin kuin velvoite, omistusoikeuspidetään absoluuttisen lain luokkaa. Oikeudenhaltijaa vastustaa aihepiiri (rajoittamaton). Tässä tapauksessa vastakkaiset yksiköt eivät saa rikkoa omistajansa omistusoikeutta. Oikeudelliset kohteet on yksilöllisesti yksilöity omaisuus. Kiinteistöoikeudet kirjataan, jos ne ovat olemassa olevan kansallisen siviilioikeudellisen järjestelmän mukaisia.
Perusoikeus on omistusoikeus. Se katsotaan ehdottomaksi. Häneltä johdannaiset tulevat muuntyyppisten omistajien oikeuksiksi.
Omistusoikeuden lisäksi henkilöille, jotka eivät ole omistajia, tunnustetaan seuraavat oikeudet:
1. Oikeus perittyjen maa-alueiden elinikäiseen käyttöön.
2. Oikeus maanpinnan pysyvään käyttöön.
3. Oikeus palvontaan. Tämä käsite merkitsee jonkin toisen omaisuuden (maa) rajoitettua käyttöä. Tämä oikeus voi olla pysyvä ja kiireellinen.
4. Oikeus omaisuuden taloudelliseen hallintaan ja operatiiviseen hallinnointiin.
Ensimmäisen kohdan mukaan kansalainen voiperimättömästä (elämästä) perinnetylle maalle. Tällöin oikeus edellyttää paitsi maan hallintaa, perintöä ja käyttöä sekä oikeutta rakentaa. Se koostuu rakennusten, kiinteistöjen asianmukaisesta allokaatiosta, joka tulee kansalaisen (rakennusmestari) ominaisuudeksi. Tämä oikeus, kun hän on hankkinut sen ennen uuden maakoodin hyväksymistä, perimisestä jää jäljelle. Uudistusten mukaan tämä oikeuksien luokka on suljettu pois.
Toisen kohdan mukaisesti maataKunnallisen ja valtion omistuksessa olevat tontit toimitetaan oikeushenkilöille tai yksityishenkilöille. Syy tähän on sellaisen kunnallisen tai valtion elimen päätös, jolla on lupa antaa maa edellä mainittua käyttöä varten. Maakohtaisen lain 20 §: n mukaan kuntayhtymät ja valtion laitokset, liittovaltion valtion yritykset, paikallisen itsehallinnon ja valtiovallan toimintaan liittyvät elimet ovat pysyvää (pysyvää) käyttöä. Pysyvän (pysyvän) maan kansalaisia ei tarjota. Samalla kansalaiset, joilla on oikeus käyttää pysyvästi maa-alueita, voivat hankkia heidät omistukseksi.
Myös omistusoikeus maa-alueeseen oletetaanrakennusoikeuden myöntäminen. Se koostuu mahdollisuudesta rakentaa rakennuksia ja muita kiinteitä esineitä vastaavalle maa-alueelle, josta tulee rakentajan omistaja.
Lisäksi, kun todelliset oikeudet tunnustetaanoikeus sitoutua, omistajansa perheenjäsenten käyttö asuintilaan. On myös henkilöitä, jotka eivät ole omistajia, mutta avoimesti, tunnollisesti ja jatkuvasti omistaa omaisuutta. Tällaisilla kansalaisilla on oikeus todellisen omistajan oikeuteen. Lisäksi on olemassa oikeus perustaa itsenäisesti omaisuus ja tulot, jotka perustuvat taloudelliseen suuntaan sallituista toiminnoista.
Edellä mainitut oikeudet ovat rajalliset.
On syytä huomata, että asia kuuluu kuulumisestaomaisuus ei heti juurtunut oikeusjärjestelmään. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan niitä ei ole tähän mennessä koottu riittävän johdonmukaiseksi rakenteeksi.
