Keskiajalla kaupungin hallintojärjestelmä ei ollut sama kuin nyt. Tämä pätee erityisesti varhaisiin keskiaikoihin. Vielä 100-luvulle saakka missään Euroopan kaupungissa ei ollut itsehallintoa.
Mikä on kunta?
Kommuuni on yhteisö (ryhmä) ihmisiä, jotkaolla paljon yhteistä. Esimerkiksi yhden alueen asumisen periaatteen mukaisesti poliittisten näkemysten mukaan. Tällaisella ihmisryhmällä on myös sukulaisia toimeentulolähteitä (ansaitsee tuloja työskentelemällä samassa laitoksessa).
Mikä on kunta keskiajalla?Vastaus tähän kysymykseen on yksiselitteinen - se on kaupunkiyhteisö. Keskiajalla liikenneinfrastruktuuria ei kehitetty, joten muutto kaupunkien välillä oli minimaalista. Jos henkilö on syntynyt kaupungissa, se tarkoittaa, että hän pysyi siinä loppuelämänsä ajan.
Kuinka järjestelmä alun perin organisoitiinkaupungin johto? Periaatteessa ei ollut mitään monimutkaista. Kaikki maa kuului feodaalilordeille (suuromistajille), jotka pystyivät hävittämään sen oman harkintansa mukaan. Maan feodaaliherra oli usein keisari (kuningas).
Taistelu itsehallinnosta
Feodaaliset herrat eivät heti tajunnut, mikä se olikunta. Mutta turhaan! Kun analysoimme "kunnan" käsitettä modernilla tavalla, näemme itse asiassa kansalaisyhteiskunnan alkion. Ihmisillä oli oma asema, oma yleinen näkemyksensä kotikaupunginsa johtamisesta ja he halusivat olla vapaita asettamalla kaupungin elämäntavan.
Taistelu vapauttamiseksi feodaaliriippuvuudestakulunut riittävän kauan. Kaupunkiväestö on aina yrittänyt ratkaista asian rauhanomaisesti, mutta se ei aina ollut mahdollista, joten sotilaallisia yhteenottoja tapahtui. Mutta periaatteessa prosessi sujui rauhallisesti. Maanomistajat alkoivat vähitellen ymmärtää, mikä kunta on ja mitä hyötyjä se lopulta voi tuottaa heille. Ihmiset vapautettiin henkilökohtaisesta riippuvuudesta, he saivat tiettyjä vapauksia.
Mitkä kaupungit ovat saaneet kunnalliset oikeudet?
Täällä voit mainita Ranskan kaupungit Boissonin,Amiens, Lille, Toulouse sekä belgialainen - Gent, Brugge. Italiassa kansallisten erityispiirteiden vuoksi prosessi eteni hieman eri tavalla, joten kaupungit saivat myös tasavaltojen aseman (Milano, Venetsia, Genova, Pisa jne.). Näissä kaupungeissa järjestettiin omat hallintoelimet, poliisi ja voitiin perustaa paikalliset verot.
Ymmärtämällä mikä on kunta, näemme alunkansalaisyhteiskunnan muodostumisprosessi Euroopassa 100-luvulla. Kansalaisilla oli aktiivinen elämäntapa, suunnitelmat, joten he luottivat kaupungin menestykseen, vaikka sitä ei olisikaan annettu feodaalille.