Neuvostoliiton sosialistisen järjestelmän rakentaminenSe tapahtui melko vaikeissa olosuhteissa. Yhtäältä kapitalistisen ympyrän asemaa vahvistettiin, ja toisaalta sodan uhka kasvoi. Natsi-Saksa rikkoi kansainvälisten sopimusten ehtoja, aseistaen aktiivisesti itsensä, valmistautuessaan aloittamaan väkivaltaisen maailman uusinnan. Kaukoidän alueilla Japanilla oli tällainen tavoite, ja Afrikassa, Balkanilla ja Välimerellä fašistisessa Italiassa.
Nämä vallat yrittivät jatkuvastilaajentaa vaikutusvaltaansa muihin valtioihin. Joten Etiopiassa, Espanjassa ja Kiinassa käytiin sota. Vihamielisyydet voivat levitä koko maailmaan. Näissä melko vaikeissa olosuhteissa kiinnitettiin suurta huomiota Neuvostoliiton taisteluun fasistisia hyökkääjiä vastaan, yleisen rauhan loukkaamiseksi ja kollektiivisen turvallisuuden puolesta.
Neuvostoliiton uskottavuus kasvoi sen rauhanomaisen politiikan ansiostatoteaa aiemmin, että halutaan varmistaa erilaisten sosiaalisten ja taloudellisten järjestelmien omaavien maiden rauhallinen rinnakkaiselo. Neuvostoliiton onnistumisilla sosialismin rakentamisessa ei myöskään ollut vähäistä merkitystä. Kaikki tämä oli pakko laskea porvarillisten valtioiden viranomaisten kanssa, etenkin niiden kanssa, joiden etuja uhkasi aggressiivinen fasistinen politiikka.
Maailmassa alkoi olla olemassa vuodesta 1919 lähtienkansainvälinen liiga. Sen muodostavat kansat ovat hyväksyneet erityisen peruskirjan. Sen määräykset heijastivat yhdistyksen tavoitteita. Kansakuntien liiton perustaminen oletti voimien välisen yhteistyön kehittämisen. Järjestön tarkoituksena oli varmistaa kaikkien kansojen rauha ja turvallisuus.
Lähdettyään Kansainvälisestä liigasta Saksa jaJapani sai mahdollisuuden toteuttaa aggressiiviset suunnitelmansa. Siihen hetkeen asti kaikki heidän impulssinsa pysyivät jossakin määrin. Samanaikaisesti monet muut maat ilmaisivat mielipiteensä siitä, että Neuvostoliiton liittyminen Kansakuntien Liittoon nykyisissä vaikeissa olosuhteissa on välttämätöntä. Neuvostoliitto pyrki puolestaan käyttämään kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä rauhan luomiseksi. Tässä suhteessa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean päätös kollektiivisen turvallisuuden takaavien toimien käyttöönotosta edellytti määräyksiä, joilla Neuvostoliitto voisi liittyä Kansainliittoon. Se suunnitteli myös alueellisen sopimuksen allekirjoittamista useiden Euroopan maiden kanssa keskinäisestä puolustuksesta aggressiivisia hyökkäyksiä vastaan.
Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon vuonna 1934vuosi, 18. syyskuuta. Viikkoa ennen tätä tapahtumaa Neuvostoliitto kutsuttiin virallisesti 34 maan puolesta. Neuvostoliitto liittyi Kansojen liittoon joillakin varauksilla. Näin ollen Neuvostoliitto ilmaisi tiettyjä erimielisyyksiä useiden peruskirjan määräysten kanssa, tiettyjen menetelmien kanssa, jotka rikkovat joidenkin kansojen suvereniteettia, etenkin kun rodullista tasa-arvoa koskevia velvoitteita ei ole, samoin kuin siirtomaa-mandaattijärjestelmään.
Neuvostoliiton hyväksyminen tähän yhdistykseenosoitti sosialistisen valtion voimakasta auktoriteettia. Siten vahvistettiin kansainvälinen oikeudellinen vakiintuminen (kauan ilmeinen), että kansainvälisen elämän kysymyksiä on mahdotonta ratkaista ilman Neuvostoliiton osallistumista.
Osana Kansainliittoa Neuvostoliitto johti aktiivista taisteluarauhaan pyrkivien voimien rintaman muodostuminen sekä kollektiivisen turvallisuusrakenteen luominen. Samaan aikaan sosialistinen valtio kävi jatkuvaa taistelua rauhan puolesta kansainvälisessä aseriisuntakonferenssissa sekä liittymisen jälkeen että ennen maiden liittymistä kansainväliseen maiden järjestöön. Samalla Neuvostoliitto ehdotti konferenssin muuttamista pysyväksi. Osallistujat kuitenkin hylkäsivät tämän ehdotuksen. Mutta Neuvostoliiton diplomaattien aloite aiheutti melko elävän reaktion demokraattisessa maailman yhteisössä, joka piti perustellusti Neuvostoliiton toimintaa ratkaisevana tekijänä turvallisuuden vahvistamisessa maailmassa.
