Turva- ja palojärjestelmien järjestäminen ei riitäilman nykyaikaisten hälyttimien kytkemistä päälle. Tämä on välttämätön suojakompleksin komponentti, jonka avulla voit estää tai ainakin minimoida tulen leviämisen. Tällaisten järjestelmien tehokkuus määräytyy ensisijaisesti suunnittelun ja asennuksen laadun perusteella. Toimintaprosessissa palohälytysjärjestelmien ylläpidolla on kuitenkin merkittävä rooli, minkä ansiosta sen toiminta säilyy.
Huollon järjestäminen
Yleensä sopimus tehdään organisaation kanssa,joka oli mukana suunnittelussa ja myöhemmin kompleksin asennuksessa. Tässä tapauksessa sopimus voidaan tehdä heti asennustöiden valmistuttua. Tärkeintä on laskea oikein aikataulu, jonka mukaan palohälyttimen huolto suoritetaan, koska toistuva työtoimintojen suorittaminen on taloudellisesti kannattamatonta, eikä liian harvinainen estä mahdollisia vikoja.
Yleensä ennen suunniteltua käyntiäpalveluyrityksen edustaja määrittelee yksityiskohtaisesti työn ajankohdan ja yleisen muodon. Tosiasia on, että laitteiden tarkistaminen ja varsinkin korjaustyöt voivat vaatia yrityksen toiminnan keskeyttämisen, joten ehdot on täsmennettävä joka kerta. Valmistuneen palovaroittimen testaavat sitten pätevät asiakkaiden edustajat tai kolmannen osapuolen asiantuntijat. Lisäksi asiakas saa käsiinsä aktin, jossa mainittiin koko lista suoritetuista töistä ja annettiin tietoa laitteiden nykyisestä tilasta.
Ohjauspaneelin tarkistus ja huolto
Vastaanotto- ja ohjauspaneeli onjärjestelmän sisällä oleva kompleksi, joka vastaa jatkotoimenpiteistä tulipalon merkkien havaitsemisen jälkeen. Tästä lähetetään signaali erityisesti palontorjuntaan suoraan osallistuville yksiköille. Huoltohenkilöstö puolestaan on velvollinen tarkastamaan paneelin sähköinfrastruktuurin, arvioimaan liitäntöjen luotettavuuden, testaamaan laitteiden toiminnan ja tarvittaessa tekemään päivityksiä. Muuten, palohälyttimen huolto ohjauspaneelin osalta edellyttää useammin kuin muiden komponenttien laitteiden uusimista. Esimerkiksi ei niin kauan sitten, osana ylläpitotoimia, monet organisaatiot alkoivat siirtää komplekseja tavanomaisesta langallisesta tiedonsiirrosta langattomiin hälytyskanaviin.
Paloilmaisimien tarkastus ja huolto
Ilmaisimien tehtävä on kaikkein tärkeinvastuussa, sillä nämä anturit havaitsevat varhaiset merkit savun leviämisestä. Asiantuntijat joutuvat tarkastamaan itse antureiden teknisen kunnon, arvioimaan ja tarvittaessa säätämään herkkyysasetuksia jne. Jälleen kiinnitetään erityistä huomiota kytkentäsolmuihin, jos tarkastetaan tavallista langallista palovaroitinta. Vaikka langattomien järjestelmien ylläpito ei tarkoitakaan kaapeliinfrastruktuurin toimivuuden analysointia, siinä on omat vivahteensa. Erityisesti täysin langattomat ilmaisimet vaativat vaihtoehtoisen virtalähteen toimiakseen. Tämän tehtävän varmistamiseksi huoltohenkilöstön tulee säännöllisesti vaihtaa tehoelementtejä tai täydentää energiaa paikan päällä autonomisten lähteiden kautta.
Verkkovirran tilan testaus
Johtojen laadun testaamiseenkäytetään erityisiä testaajia. Nämä ovat mittalaitteita, joiden avulla tarkistetaan jännite, virran voimakkuus ja muut indikaattorit, joista samojen ilmaisimien toiminnan laatu riippuu. Yleensä tämän osan turva- ja palohälytysjärjestelmän ylläpitoon liittyy linjojen vaurioiden tunnistaminen, mutta muitakin töitä voi olla. Asentajat voivat esimerkiksi määrittää verkon uudelleen optimointia varten. Jos tämä tehtävä onnistuu, voit vähentää virrankulutusta ja parantaa johdotuksen luotettavuutta.
Automaattinen palohälytyspalvelu
Automaatiota paloturvajärjestelmistä löytyyei niin usein kuin tavanomaisissa turvajärjestelmissä. Tämä johtuu laitteen toiminnan erityispiirteistä liekin havaitsemisessa. Tämä ei tarkoita, että automaattiset järjestelmät olisivat täysin poissuljettuja. Esimerkiksi luotainmallit ovat yleisiä, joissa signaalin välitystoiminto on ohjelmoitu. Siten autonominen palohälytysjärjestelmä on jollain tavalla järjestetty. Tällaisten järjestelmien ylläpito mahdollistaa suurimman osan toimintaparametrien oikeasta asettamisesta. Päällikön on siis syötettävä oikeat kontaktit järjestelmään signaalin lähettämiseksi. Lisäksi asetetaan toimintaparametrit eri vuorokaudenaikoina.
Muuten, vastaanotto- ja ohjauskompleksitehdottaa suurinta automaatioastetta. Jos turva- ja palohälytysjärjestelmän ylläpito johdotuksen laadun kannalta mahdollistaa infrastruktuurikomponenttien fyysisen kunnon arvioinnin, niin tässä tapauksessa pääpaino on taustalla olevan alkuvaiheen analysoinnissa. tiedot, joihin paneelin työ perustuu.
Korjaukset ja vianetsintä
On tehtävä ero järjestelmien ylläpidon janiiden teknisen kunnon välitön palauttaminen. Toinen osa on tehty alustavassa tarkastuksessa saatujen tietojen perusteella. Monimutkaisuudesta riippuen korjaukset voidaan tehdä saman tarkastuksen ja jatkohuollon yhteydessä. Ammattitasolla suuren kohteen kanssa työskennellessä asiantuntijat kehittävät suunnitteluratkaisuja palohälyttimen palauttamiseen. Huolto ja korjaukset tehdään valmiiden teknisten ratkaisujen perusteella. Esimerkiksi insinöörit valitsevat uusia komponentteja sähköjohdotuskokoonpanoihin, antavat suosituksia vastaanotto- ja ohjausyksikön ohjauslaitteiden asentamisesta jne. Fyysiset korjaukset voivat sisältää toimenpiteitä sähkömekaanisilla täytteillä, kaapeliliitännöillä ja mekaanisen ryhmän elementeillä.
Kuinka paljon turva- ja palohälytysjärjestelmän ylläpito maksaa?
Tarkat luvut palvelujen kustannuksistapalontorjuntajärjestelmiin vaikuttavat monet tekijät, mutta on ymmärrettävä, että lähes joka tapauksessa puhutaan vastuullisista ja korkean teknologian laitteista, ja siksi hinnat ovat melko korkeat. Näin ollen mitä monimutkaisempi infrastruktuuri on, sitä korkeampaa pätevyyttä käsityöläisiltä vaaditaan - ja tariffit ovat samanlaiset. Keskimäärin 3-4 tuhatta ruplaa. tyypillinen palovaroitin sisältyy kuukaudessa. Palvelu on tässä tapauksessa säännöllistä ja sisältää vakiotoimia. Korkojen nousu tai lasku voi riippua kohteen pinta-alasta. Jos työ on käynnissä yrityksessä, jonka pinta-ala on noin 150 m2, niin hinta voi olla jo 10 tuhatta.
Ennaltaehkäisevää työtä
Tällaiset tapahtumat ovat luonnollisiasuunniteltuja ennaltaehkäiseviä toimia. Asiantuntijoiden tehtävä tässä osassa rajoittuu sellaisten olosuhteiden luomiseen, joilla pyritään pitämään laitteet toimintakunnossa. Erityisesti paloilmoitinjärjestelmien ennaltaehkäisevä huolto sisältää laitteiden, paneelien ja johtojen ulkopintojen puhdistuksen, asennuksen laadun arvioinnin, läppäyksen, juottamisen, voitelun sekä mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa käyttökelvottomiksi joutuneiden osien vaihdon tai korjaamisen. Käytäntö osoittaa, että tällainen ehkäisy mahdollistaa palonsammutuskompleksin komponenttien yleisten rikkoutumisten tunnistamisen, mutta myös estämisen. Säännöllinen hälytyslaitteiden tarkastus voi paljastaa sekä ennenaikaisia sähköliittimien vikoja että mahdollisia toimintahäiriöitä itsenäisten yksiköiden toiminnassa.
