Siviilioikeudenkäyntiin katsotaan yleisten sääntöjen mukaisesti sovellettavan siviiliprosessilain säännöksiä. Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden esittää se rikosoikeudenkäynnissä.
Siviilioikeudellinen kantaja ja vastaaja
Yhteisöllä, jolla on syytä uskoa, että rikos on aiheuttanut hänelle omaisuusvahinkoa, on oikeus jättää korvausvaatimus. Henkilöllä on oikeus vaatia moraalisen vahingon korvaamista. Siviilihakemuksen tunnustaminen suoritetaan määritelmän mukaisestituomioistuin, tutkijan / tutkintavirkamiehen päätöksellä. Vahinkoista uhri on vastuussa tekijästä. Siviilioikeudellisen vastaajan asema vahvistetaan syyttäjän, tutkijan, kuulustelupäällikön päätöksellä tai tuomioistuimen päätöksellä.
Tuotannon tarkoitus
Esitetyn hakemuksen käsittelyn toteutettavuus uhri (siviilikantaja) osana rikosasiaa, sen on määrä myöhemmintekijät. Ensinnäkin perusteet on muotoiltu samaan aikaan rikosoikeudellisen rangaistuksen sisällyttämiseen ja vahingonkorvaukseen. Tämä johtuu tosiasiasta, että rikoksesta aiheutuneen vahingon määrä ja luonne sisältyvät rikosprosessilain 73 artiklassa määriteltyyn todistekohteeseen. Lisäksi oikeudenkäyntikulut vähenevät huomattavasti, koska kohde pääsee eroon tarpeesta osallistua ensin rikosoikeudenkäyntiin ja sitten siviilioikeudenkäyntiin ja maksaa valtionmaksu. .
Yleinen järjestys
Siviilikantaja osaa ilmoittaa vaatimukset kiihotuksen jälkeenrikosoikeudenkäynti ennen oikeudenkäynnin päättymistä ensimmäisessä oikeusasteessa. Dispositiivisuusperiaatteen mukaisesti hakemuksen valmistelu riippuu täysin loukkaantuneen henkilön toiveesta ja tahdosta. Tuomioistuin ei voi omasta aloitteestaan ratkaista vahingonkorvauskysymystä, jos asiaan liittyviä vaatimuksia ei ole esitetty. Jos vaatimuksia ei kuitenkaan esitetty rikosprosessissa, uhri voi toimia kantaja siviilioikeudenkäynneissäjotka koskevat oikeussuojakeinoja rikoksen yhteydessä.
aiheita
Seuraavat voivat toimia siviilikantajana:
- Uhri tai muu henkilö, joka olirikoksen aiheuttama. Tällöin vahinko voi olla sekä omaisuutta että moraalista. Muihin henkilöihin olisi kuuluttava esimerkiksi vammaiset, jotka ovat riippuvaisia rikoksen seurauksena kuolleesta kansalaisesta, joutuneet hautaamiskuluihin, vahingon aiheuttaneen omaisuuden omistaja jne.
- Syyttäjä. Tämä aihe toimii siviilikantaja valtion etujen suojelemiseksisekä alaikäiset, osittain kyvyt tai epäpätevät, samoin kuin muut henkilöt, jotka eivät pysty syystä tai toisesta syystä puolustamaan vapauksiaan.
Tärkeitä kohtia
Rikosprosessilain (osa 1) 44 artiklassa säädetään, että siviilikantaja voi ilmoittaa vaatimuksia, jotka liittyvät yksinomaankorvauksella rikoksen suoraan aiheuttamista vahingoista. Tämä tarkoittaa, että rikosprosessissa vaatimuksia ei voida ottaa huomioon rikosten uhreille takautuvasti maksettujen määrien korvaamiseen. Nämä ovat esimerkiksi vakuutussopimuksen mukaisia maksuja, työkyvyttömyysetuuksia ja niin edelleen. Laissa säädetään kuitenkin mahdollisuudesta nostaa kanne siviilioikeudenkäynnissä. On myös huomattava, että rikosoikeudenkäynnissä sallitaan yksinomaan omistusoikeudelliset vaatimukset. Ne olisi liitettävä joko aineellisen tai moraalisen vahingon korvaamiseen. Siviilikantaja ei voi julistaa omaisuusluonteista vaatetta - sitä ei oteta huomioon rikosoikeudenkäynnissä.
Tilan luominen
Ihmisen vapauksien ja etujen suojaamisen periaatteen mukaisesti syyttäjän, tuomioistuimen, kuulustelijoiden ja tutkijoiden tulisi selittää yksiköille, joilla on siviilikantajan oikeudet, vaatimusten esittämismenettely ja perusteet.Samanaikaisesti virkamiehet voivat kieltäytyä asettamasta asemaa vain, jos väitetyn väitteen ja tutkittavan rikoksen välillä ei selvästikään ole yhteyttä. Päätös kohteen tunnustamisesta siviilikantajaksi on annettava hänelle tiedoksi samanaikaisesti selvityksellä hänen asemastaan prosessissa. Takuu vaadituista vaatimuksista aiheutuvalle korvaukselle toteutetaan väliaikaistoimenpiteillä. Niihin sisältyy aineellisen omaisuuden takavarikointi, mukaan lukien syytetyn tai häntä vastuussa olevien henkilöiden osakkeet ja muut rahoitusvälineet.
Kantajan oikeudet
Siviilioikeudenkäynneissä, samoin kuin rikosprosessissa, aiheetjoilla on tietyt lailliset mahdollisuudet. Voimme yleensä sanoa, että ne ovat melkein samat. Uhri tai muu henkilö, jolle on aiheutunut vahinkoa tehdyn rikoksen yhteydessä, voi:
- Tukea hänen ilmoittamiaan vaatimuksia ja antaa niistä selityksiä. Kansalainen voi toimittaa kirjallisia asiakirjoja, asioita, esineitä esitelläkseen niitä rikollisiin aineistoihin todisteina.
- Jättää haasteita ja vetoomuksia.
- Anna selityksiä, todistuksia äidinkielellä tai tunnetulla kielellä. Tarvittaessa aihe voi käyttää kääntäjän apua ilmaiseksi.
- Onko edustaja.
- Älä todista rakkaitaan ja itseäsi vastaan.
- Tutkijan / kuulustelijan luvalla osallistua hänen pyynnöstään suoritettuihin toimiin.
- Ole tietoinen kaikista päätöksistä, jotka vaikuttavat hänen etuihinsa, vastaanota kopioita hänen oikeusjuttuunsa liittyvistä päätöksistä.
- Tutkia tutkintatoimien protokollia,toteutettiin hänen osallistumisellaan. Tutkimuksen päätyttyä - tutustu siviilioikeudenkäyntiin liittyviin materiaaleihin, kirjoita kaikki tapauksen tiedot.
- Hylkää ilmoitetut vaatimukset.
- Osallistu rikosoikeudenkäyntiin tuomioistuimessa, puhu keskusteluissa perustellakseen oikeudenkäyntiä, tutkia kokouksen pöytäkirjaa ja toimittaa siitä kommentteja.
- Заявлять жалобы на решения, бездействия/действия tutkintavirkamies, tuomioistuin, syyttäjä, tutkija toimitettuihin omaisuusvaatimuksiin liittyvässä osassa, tuntemaan muiden osallistujien esittämät hakemukset, esittämään heille vastalauseet.
Kantajarikosoikeudenkäynnissä se on velvollinen pitämään alustavan tutkinnan yhteydessä saatujen tietojen luottamuksellisena, jos asianmukainen työntekijä varoitti siitä. Samankaltaisen säännön tulisi ohjata ja siviilikantajan edustaja.
Todistustaakka
Siviilien koon ja perusteiden perusteetvaatimus toteutetaan rikosprosessia koskevassa lainsäädännössä säädetyn yleisen menettelyn mukaisesti. Käyttötarve on juuri rikosprosessin säännöstö, koska vahingon suuruus ja luonne liittyvät rikoksen todistekohteeseen. Huolimatta siitä, että siviilikantajan vaatimukset ovat yksityisoikeutta, laki viittaa kantajan syytteeseen. Tämä näyttää olevan täysin perusteltu, koska todiste siitä, että rikos on aiheuttanut vahinkoa tietylle henkilölle, samoin kuin tämän vahingon laajuus, merkitsee itse tapahtuman, syytetyn syyllisyyden, syy-yhteyden olemassaoloa hänen käyttäytymisensä ja syntyneiden seurausten välillä. Siksi siviilikantajan on perusteltava esitettyjen vaatimusten koko ja luonne. Tätä varten hän voi toimittaa tositteita, jättää vetoomuksia erilaisten tutkinta- ja oikeustoimenpiteiden toteuttamiseksi jne. Samanaikaisesti lainvalvontaviranomaisten on myös toteutettava toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on osoittaa olosuhteet, joilla on merkitystä siviilioikeudenkäynnin tutkinnassa tuomioistuimessa.
päätös
Результат рассмотрения гражданского иска jonka tuomioistuin laatii lauseessa. Asiakirjassa on ilmoitettava, täyttyvätkö ilmoitetut vaatimukset, kenen eduksi ja missä määrin. Tuomion tapauksessa tuomioistuin ei voi jättää ilmoittamatta jätettyä siviilioikeudellista vaatimusta tutkimatta. Koosta ja perusteista riippuen esitetyt vaatimukset täyttyvät kokonaan tai osittain. Tuomioistuin voi kieltäytyä tekemästä tätä. Jos kanteesta on tarpeen tehdä lisälaskelmia, jotka edellyttävät kokouksen lykkäämistä, kantajalle tunnustetaan oikeus tyydyttää vaatimukset ja kysymys niiden arvosta siirretään siviilioikeudenkäyntiin. Jos tuomio oli oikeuttava, uhrin esittämien väitteiden kohtalo riippuu sen perusteista. Jos vastaaja ei ole osallisena rikoksessa tai jos rikoksen tekoa ei näytetä toteen, siviilioikeus hylätään. Jos tuomitseminen perustuu todistettuun poissaoloon syytetyn syyllistymisestä, vaatimukset jätetään huomioimatta. Tämä tosiasia ei kuitenkaan estä kanteen nostamista siviiliprosessissa.
