Siviiliprosessin kohteetoikeussuhteita edustavat suoraan asiaan osallistuvat henkilöt, tuomioistuin, prosessin osallistujat. Tuomioistuin toimii pakollisena osapuolena näissä vuorovaikutuksissa. Valtionvallan kokonaisuutena se hallinnoi oikeutta ja on siten pääjohtajan asema oikeudenkäynneissä. Hänen pakottavat voimansa toteutuvat samanaikaisesti hänen velvollisuuksinaan ja oikeuksinaan.
Siviiliprosessin oikeudellisissa suhteissa tuomioistuin toimii kollegiaalisena elimenä ja ainoana tuomarina. Vertaisarvioinnin suorittaa kolme tuomaria.
Toisen ja ensimmäisen oikeusasteen oikeusviranomaiset jaMyös siviiliasioiden tarkastelun suorittaminen valvontamenetelmällä ja vasta löydettyjen olosuhteiden yhteydessä ovat myös siviilisuhteiden aiheita. Tuomioistuimilla on asianmukaiset oikeudet ja ne täyttävät tietyt velvoitteet kaikkia menettelyn osapuolia kohtaan.
Siviili-oikeudellisten suhteiden aiheita ovat henkilötjotka ovat suoraan mukana asiassa. Näihin kuuluvat hakijat, syyttäjä, kolmannet osapuolet, asianomaiset osapuolet, jotka kääntyvät oikeusviranomaisten puoleen suojellakseen muiden henkilöiden etuja, vapauksia ja oikeuksia tai jotka osallistuvat antamaan lausuntoja.
Oikeussuhteiden kohteilla on oltavajonkin verran kiinnostusta tapauksen lopputulokseen. Oikeudellisen edun katsotaan olevan väitetty lain mukainen oikeusjuttu tietyn henkilön asian käsittelyssä ja ratkaisemisessa.
Kaikki siviilioikeudellisten oikeussuhteiden kohteet olettavat tapauksen erilaisen lopputuloksen. Joillekin kiinnostus on henkilökohtaista, toisille valtiollista ja laillista.
Näiden oikeussuhteiden subjekteinamyös menettelyn osallistujat puhuvat. Nämä henkilöt edistävät oikeudenmukaisuutta. Menettelyyn osallistuu todistajia, kääntäjiä, asiantuntijoita, tuomioistuinten edustajia. Näille henkilöille ei ole ominaista oikeudellinen etu. Nämä osallistujat auttavat oikeudenmukaisuutta, joka ilmaistaan tiettyjen työtehtävien suorittamisen muodossa, myös korvauksena.
Asiassa suoraan mukana olevat henkilöt eroavat muista tarkasteltavan oikeussuhteen aiheista seuraavilla tavoilla:
1. Aineellisen edun perusteella.
2. Omilla menettelyllisillä oikeuksillaan.
3. Mahdollisuuden avulla määrittää itse kokeilun kulku.
On huomattava, että kohteet ja esineetsiviilisuhteilla on tietty suhde, eikä niitä voida pitää erillään toisistaan. Tämän oikeudellisen alueen puitteissa muodostuu erityisiä ihmisten välisiä vuorovaikutuksia. Näiden seurauksena muodostuu tietty sosiaalinen yhteys. Hän on siviilioikeudellinen suhde, jonka kohteena on osapuolten käyttäytyminen. Tämä käytös puolestaan tähtää erilaisiin aineettomiin ja aineellisiin etuihin.
Mukana syntymisen erityispiirteetoikeudellisissa suhteissa, on tarpeen erottaa toisilleen hyvään tähtäävät ja ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa muodostuvat subjektien toimet. Toisessa tapauksessa vuorovaikutuksen sisältö muodostuu. Ensimmäinen käytös on oikeussuhteen kohde. Samalla on melko selkeä mekanismi sisällön vaikutukselle esineeseen. Se esitetään oikeutetun osapuolen vaikutuksena pakolliseen. Ensimmäisen osapuolen käyttäytymisen vaikutuksesta toinen osapuoli toteuttaa toimia, jotka on tarkoitettu sopiviin etuihin, jotka on suunniteltu täyttämään tietyt ihmisen tarpeet.
