Rikosoikeudenkäynnin aloittamisen syyt ja perusteettapaukset määräytyvät laissa. Tutkintavaiheen alku on sidottu rikosilmoituksen vastaanottamishetkeen tai siihen, että valtuutetut elimet havaitsevat sen merkit tutkittavan teossa. Nämä voivat olla sekä kansalaisten ja virkamiesten suullisia että kirjallisia lausuntoja. Ennen kuin tutkinta aloitetaan, kaikki vastaanotetut ilmoitukset tulee kuitenkin käydä läpi perusteellisesti. Tämä on tarpeen tietojen luotettavuuden varmistamiseksi ja väärän valan estämiseksi. Tarkastellaan vielä tarkemmin rikosasian vireillepanoperusteita ja -menettelyä.
terminologia
Oikeudellisessa kirjallisuudessa on syitä ja perusteitarikosoikeudenkäynnin aloittaminen määritellään eri tavalla. Useimmat asiantuntijat ymmärtävät ne tietolähteinä rikoksesta. Jotkut prosessuralistit kutsuvat lisäksi rikosasian vireillepanoperusteita tosiseikoiksi tai menettelyn aloittamisen tosiasiallisiksi ja oikeudellisiksi edellytyksiksi. On toinenkin mielipide. Useat asiantuntijat pitävät rikosasian vireillepanoperusteena sitä, että toimivaltaiset tutkintaelimet, tutkijat, syyttäjät ovat saaneet (havaitseminen, vastaanottaminen, vastaanottaminen) rikosta koskevan tiedon.
Vetoomus yleisöltä
Jokaisella on oikeus lähettää viesti sisäasiainministeriöllerikoksesta (sekä uhkaavasta että tehdystä). Esimerkiksi tutkittava voi tehdä petosilmoituksen poliisille. Tällaisen valituksen näytteellä ei ole laillisesti hyväksyttyä muotoa. Sen tulee kuitenkin sisältää pakolliset tiedot. Tämä on erityisesti sen rakenteen nimi, johon viesti lähetetään, sekä hakijan tiedot. Valituksen on oltava sen laatijan allekirjoittama.
Pöytäkirja
Se sisältää ulkopuolelta vastaanotettuja viestejäkirjallisesti. Esimerkiksi tutkittava tekee suullisen ilmoituksen petoksesta poliisille. Näytepöytäkirja täytetään Art. 110 Rikosprosessilaki. Pöytäkirja koostuu johdanto-, kuvailu- ja loppuosista. Ensimmäisessä osiossa sinun on ilmoitettava:
- Viestin vastaanottoaika ja -paikka.
- Valituksen hyväksyneen työntekijän koko nimi ja asema. Tässä tapauksessa poliisi viittaa art. 110 Rikosprosessilaki.
- Hakijan tärkeimmät tiedot. Erityisesti ilmoitetaan hänen koko nimensä, syntymäaikansa ja -paikkansa, koulutus, ammatti, rikosrekisteri ja yhteystiedot.
Virkamies on velvollinen selittämään hakijalleallekirjoitusvastuu tietoisesti väärien tietojen antamisesta. Siitä säädetään Art. 306. Kuvaava osa sisältää viestin olemuksen. Rikostietoa vastaanottaessaan poliisi on velvollinen selvittämään kaikki tiedot, jotka ovat tärkeitä hakemuksen myöhemmän siirron kannalta. Tässä tapauksessa 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetut olosuhteet. 68 Rikosprosessilaki. Muiden menettelyjen kannalta olennaisten tietojen yksityiskohtainen selventäminen paitsi helpottaa merkittävästi myöhempää tutkintaa, myös estää hakijan soittamisen uudelleen. Viimeisessä osassa tulee näkyä tietoja koehenkilön henkilökohtaisesta tai edustajiensa kautta tutustumisesta protokollaan, tietueiden oikeellisuudesta sekä sisältöön liittyvien kommenttien puuttumisesta tai olemassaolosta. Asiakirjan on allekirjoitettava sen laatinut poliisi ja henkilö, jonka sanoista tieto on tallennettu.
Yleisön osallistuminen
Perusteet rikosoikeudenkäynnin aloittamiselleon viesti ammattiliittojärjestöltä, järjestyksensuojelun kansanryhmän ja muiden kansalaisjärjestöjen edustajalta. Tässä tapauksessa toteutetaan yksi tapa saada yleisö mukaan rikollisuuden torjuntaan. Samalla on ymmärrettävä erot tämän rikosasian aloitusperusteen ja satunnaisten aiheryhmien raporttien välillä. Jälkimmäisessä tapauksessa poliisit käsittelevät niin sanottuja kollektiivisia valituksia. Useat asiantuntijat, jotka analysoivat lausekkeen 2 osan 1 art. Rikosprosessilain 108 §:ssä huomautetaan yhden epäilyttävän kohdan, jonka tämä artikla sisältää. Rikosasian vireillepanoperusteet ovat laillisia vain, jos ne on saatu oikeusministeriössä rekisteröidyiltä organisaatioilta. Tältä osin asiantuntijoiden mukaan tämä lauseke olisi sisällytettävä normiin.
Vetoomus järjestöiltä, laitoksilta, viranomaisilta
Ne toimivat herätyksen perustanarikosasia, jos se esitetään kirjallisesti. Viestin tulee sisältää pakolliset tiedot ja täydellisin tieto rikoksesta. Valtioneuvoston asetuksilla ja ministeriöillä asetetaan järjestöjen ja yritysten johtajien velvollisuus ilmoittaa laittomista teoista. Esimerkiksi sairaanhoitolaitosten on välittömästi lähetettävä hakemus ruumiinvamman saaneiden kansalaisten toimittamisesta, jos oletetaan, että heidät on saatu väkisin.
Julkaisut lehdistössä
Ne toimivat myös herätyksen perusteinarikostapaus. Julkaiseminen on rikostietoa sisältävien muistiinpanojen, kirjeiden ja muun materiaalin sijoittamista alueellisiin, keskus- tai paikallisiin painojulkaisuihin tai muilla vastaavilla menetelmillä tuotettuihin julkaisuihin. Julkaisujen kirjoittajat voivat olla kuka tahansa yksityishenkilö, myös virkamieskunta. Rikosasian vireillepanon perusteena on myös journalistisen tutkinnan aikana kerätty postattu aineisto. Näiden määräysten merkityksestä seuraa, että vain ne huomautukset, jotka on julkaistu rekisteröidyissä julkaisuissa, otetaan huomioon.
Tärkeä kohta
Kun rikosasia pannaan vireille artiklan taiPainetussa julkaisussa julkaistussa huomautuksessa on otettava huomioon useita vivahteita. Antaakseen viestille menettelyllisen voiman tutkijan, jonka toimivaltaan kuuluu julkaisussa mainitun rikoksen olosuhteiden tunnistaminen, on toimittava seuraavasti. Hän leikkaa pois itse muistiinpanon sekä nimen ja painosnumeron sekä tiedot toimituksesta. Kaikki tämä liimataan paperille ja allekirjoitetaan valtuutetun työntekijän toimesta.
Vapaaehtoinen antautuminen
Kohde, joka on syyllistynyt laittomiin tekoihin,voi ilmoittaa tästä henkilökohtaisesti valtuutetuille poliisiviranomaisille. Eli hän itse ilmoittaa tekonsa. Tämä seikka erottaa tämän viestin henkilöiden vetoomuksista, joissa viitataan muiden tahojen laittomiin toimiin. Tunnustus on tehtävä pykälän säännösten mukaisesti. 111 Rikosprosessilaki. Valtuutetun työntekijän, joka saa kohteelta viestin rikoksen tekemisestä, on velvollisuus todistaa henkilöllisyytensä esittämiensä asiakirjojen perusteella. Lisäksi selvitetään kaikki olosuhteet, miksi kohde päätti ottaa yhteyttä poliisilaitokseen. Virkamies on velvollinen tunnistamaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti kaikki valmisteilla olevan tai jo tehdyn teon tosiasiat. Tarvittaessa hakijaa voidaan pyytää piirtämään suunnitelmia tai kaavioita. Tällaisia viestejä vastaanotettaessa on kaikissa tapauksissa tarpeen selvittää motiivit. On sanottava, että tässä tapauksessa tutkittavaa ei varoiteta vastuusta väärien todistajien antamisesta (Venäjän federaation rikoslain 306 pykälä. Rikosasian aloittamisen perusteet kirjataan pöytäkirjaan. Sen rekisteröinti tapahtuu samat säännöt kuin suullisten valitusten kirjaamiseen.
Virkamiesten tekemien tekojen merkkien havaitseminen
Tutkija, tiedusteluviranomainen tai syyttäjä voitunnistaa itsenäisesti rikokseen viittaavia tietoja käyttäessään valtuuksiaan muiden ilmoituksista riippumatta. Lainvastaisen toiminnan tosiseikkojen havaitseminen voi tapahtua yleis- ja erityisvalvonnan, esitutkinnan tai operatiivisen tutkintatoiminnan aikana. Tässä on otettava huomioon, että rikosten merkit eivät tarkoita niiden rikosoikeudellisia ominaisuuksia, vaan todellisia jälkiä, materiaaleja, teon suorittamiseen viittaavia tietoja.
spesifisyys
Lailla vahvistettu luetteloperusteet katsotaan suljetuiksi. Tämä tarkoittaa, että mikään muu tietolähde ei voi oikeuttaa tutkinnan aloittamista. Näin ollen nimettömillä vetoomuksilla, viesteillä, joissa tekijää ei mainita tai jotka on koottu kuvitteellisten subjektien tai todella olemassa olevien henkilöiden puolesta, jotka eivät ole niitä kirjoittaneet, ei ole prosessuaalista voimaa. Sillä välin, jos tarkastus vahvistaa niiden luotettavuuden, menettelyn aloittamisen perusteena on lainvastaisen toiminnan tosiseikkojen suora havaitseminen. Poliisin julkinen toiminta perustuu laillisuuteen.
Tietojen riittävyys
Ei kuitenkaan mikään edellä mainituista syistäei automaattisesti johda tapauksen vireillepanoon. Tämä johtuu siitä, että vastaanotetussa aineistossa on oltava riittävästi rikoksen merkkejä osoittavia tietoja. Tämä säännös on kirjattu 1 artiklan 108 Rikosprosessilaki. Riittävä tieto on joukko menettelyllisillä tai operatiivisilla tutkintakeinoilla tunnistettuja jälkiä, jotka osoittavat rikoksen yksittäisiä osia. Useimmiten ne osoittavat kohteen ja objektiivisen osan, harvemmin - subjektiivisen osan.
Tietojen epävarmuus
Jos viestin vastaanottanut työntekijä ei voiJos hän tekee menettelyä koskevan päätöksen menettelyn aloittamisesta tai siitä kieltäytymisestä, hänen on hyödynnettävä artiklan säännöksiä. 109 Rikosprosessilaki. Tämän normin mukaan rikosasian vireillepanoperusteet tarkistetaan. Sen tavoitteena on tunnistaa luotettavat tosiasiat, jotka osoittavat rikoksen merkkejä. Kaikki tarvittavat toimet on siksi suoritettava välittömästi asiaankuuluvien tietojen (jälkien) löytämisen jälkeen. Vahvistuksen ei tulisi kestää yli kolme päivää viestin vastaanottamispäivästä. Poikkeustapauksissa sen kestoa voidaan pidentää 10 päivään.
Käytetyt menetelmät
Viestit tarkistavat, sisältävätkö ne perusteet tutkinnan aloittamiselle:
- Tarvittavien materiaalien pyytäminen asiakirjojen ja esineiden muodossa.
- Vastaanota selityksiä.
- Rikospaikan tarkastus.
- Inventoinnit, auditoinnit ja muut asiakirjatarkastukset.
- Operatiivisten hakutoimintojen suorittaminen.
- Tarkastusmittausten suorittaminen, ostot jne.
rajoituksia
Normien määräykset kieltävät tiukasti täytäntöönpanonkaikki tutkintatoimet ennen tapauksen vireillepanoa (eli osana tarkastusta). Tällaisen reseptin avulla voit säilyttää menettelyvaiheiden välisen rajan. Poikkeuksena tästä vaatimuksesta on vain rikoksen väitetyn tekopaikan tai siihen varautumisen paikan tarkastaminen. Oikeudellisissa julkaisuissa esitetään näkemys, että jotkin tutkintatoimet voidaan katsoa sallituiksi ennen asian vireillepanoa, jos ne suoritetaan suoraan saatujen tietojen tarkistamiseksi. Esimerkiksi käytännön työntekijät keskittyvät mahdollisuuteen ottaa epäilty kiinni ennen tutkinnan aloittamista. Esittely henkilöllisyyttä, oikeuslääketieteellistä tutkimusta ja monia muita tapahtumia varten katsotaan myös hyväksyttäväksi. Samaan aikaan nämä oletukset ovat ristiriidassa Venäjällä voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Lisäksi ne eivät vastaa demokraattisen yhteiskunnan elämän ja toiminnan moraalista perustaa ja oikeudellisen rakenteen omaavaa valtion toimintaa. Tiettyjen tutkintatoimien salliminen ennen esitutkinnan aloittamista merkitsee mahdollisuutta käyttää menettelyllisiä pakkokeinoja, rajoittaa tutkittavien oikeuksia ja loukkaa heidän etujaan huolimatta siitä, ettei varmuudella tiedetä, onko rikos tapahtunut. on sitoutunut. Jos nämä oletukset toteutuvat, poliisin valtuuksia voi perusteettomasti laajentaa sortomenetelmien käyttöön.
Menettelypäätöksen tekeminen
Vastaanotetun viestin tarkistamisen pitäisi näkyäjoko asian vireillepanoperusteiden olemassaolo tai puuttuminen. Molemmissa tapauksissa tehdään asianmukainen päätös. Ensimmäisessä tapauksessa se toimii perustana kohteen houkuttelemiseksi epäillyksi sekä menettelyllisten toimenpiteiden soveltamiseen häneen (pidätys jne.). Päätös kieltäytyä tutkinnan aloittamisesta on perusteltava. On sanottava, että laissa säädetään mahdollisuudesta valittaa näistä asiakirjoista.
johtopäätös
Näin ollen syyt kanteen nostamiseenRikoslain mukaan saa käyttää vain sitä syytä, josta suoraan rikosprosessilaissa säädetään. Mitään muita viestejä ei voi rinnastaa niihin. Hakemuksia vastaanottavien työntekijöiden on täytettävä ja rekisteröitävä ne. Asiakkaan suullisesta valituksesta laaditaan pöytäkirja. Tässä tapauksessa jokainen viesti on tarkistettava. Pääsääntöisesti se suoritetaan kaikissa tapauksissa, paitsi jos poliisi tai syyttäjäviranomainen havaitsee rikoksen merkkejä suoraan. Sekki on ajallisesti rajoitettu. Tältä osin sitä suorittavien työntekijöiden on tutkittava nopeasti mutta huolellisesti kaikki heillä olevat tiedot. Laki ei kuitenkaan salli muita tutkintatoimia kuin väitetyn rikospaikan tarkastelua. Poliisin on tehtäviään hoitaessaan noudatettava sekä perustuslaillisia että menettelyllisiä lain sääntöjä.
