За административное правонарушение в Laissa säädetään rangaistuksesta - sakosta tai muusta seuraamuksesta. Tätä markkinarakoa pidetään kunnianhimoisimpana ja monipuolisimpana oikeudellisen vastuun järjestelmässä. Normit sallivat tällaisissa tapauksissa tarkistaa päätöksiä ja toimia. Mieti edelleen määräajat hallintorikosta koskevasta päätöksestä valittamiselle. Näyte Artikkelissa esitetään myös hakemukset pakotteiden riitauttamiseksi.
Yleinen laskentamenettely
Lainsäädäntö määrittelee hetket, jolloin määräajat hallintorikosta koskevasta päätöksestä valittamiselle. Hallintorikoslaki julkaisussa Art. Kohdassa 4.8 viitataan siviiliprosessilakiin. Tässä säännössä todetaan, että määräaikojen laskentamenettely on samanlainen kuin siviiliprosessilain 107-108 §:ssä säädetty menettely. Hallintorikosta koskevasta päätöksestä valitusajan pituus alkaa sen henkilökohtaisen toimituksen tai jäljennöksen vastaanottamisen jälkeisestä päivästä. Päättymispäivä on 10. päivänä klo 24.00. Jos jälkimmäinen osuu viikonloppuun (lomapäivään), määräaika hallintorikosta koskevasta päätöksestä valittamiseen päättyy ensimmäisenä sitä seuraavana työpäivänä.
Laskennan erityispiirteet
Analysoidaan artikkeleita 29.11 ja 30.Hallintolain 3 §:stä voidaan tehdä seuraava johtopäätös. Alkuajankohta, jolloin ajankohta lasketaan, jolloin oikeudenkäynnin kohteena olevan yksityishenkilön, hänen edustajansa, puolustajansa sekä uhrin ja hänen etujaan edustavan tahon kanteen nostamiseen tarvitaan, ei riipu siitä, kuka hakemuksen tarkalleen on jättänyt. Se määräytyy sen päivämäärän mukaan, jolle henkilö, jolle tämä asiakirja on annettu, on vastaanottanut sen jäljennöksen. Jos kopiota asiakirjasta ei toimiteta vastuussa olevalle suoraan käsittelypäivänä hänen saapumatta jättämisen vuoksi tai hänen poissaolostaan päätöksen tiedoksiantohetkellä, se lähetetään kirjattuna kirjeenä. Tässä tapauksessa määräaika hallintorikosta koskevasta päätöksestä valittamiseen ei aloiteta sen myöntämispäivästä, vaan siitä hetkestä, kun kansalainen, jonka osalta menettely on käynnissä, hyväksyy sen kopion.
Syyttäjän haastavien protestien piirteet
Päätettäessä valitusajan alkamisesta sellaisessaJoissakin tapauksissa syntyy ongelmia. Suurimmat vaikeudet johtuvat yhtenäisen lähestymistavan puuttumisesta ajanjakson laskentahetken määrittämiseksi - siitä päivästä, jona vastuussa oleva henkilö tai syyttäjä on vastaanottanut kopion. Jotkut tuomioistuimet, jotka ohjaavat Art. 30.10 (osa 1) Art. 30.3 (osa 1), he katsovat, että päätöksestä valitus- ja protestointiajan laskeminen tulisi eriyttää sen mukaan, mikä oikeussuojaa hakee. Näin ollen määräajan alkamisena pidetään päivää, jona syyttäjä on vastaanottanut jäljennöksen säädöksestä. Tietysti tässä lähestymistavassa on tietty logiikka. Tässä on otettava huomioon se tosiasia, että Art. 29.10., asiaa pääasiallisesti käsitellyn tuomarin tai muun virkamiehen ei tarvitse lähettää kopiota päätöksestä syyttäjälle. Kaikesta tämän lähestymistavan houkuttelevuudesta huolimatta sitä ei kuitenkaan voida pitää oikeutettuna. Tämä johtuu seuraavista. Valitus- ja vastalauseajan eriyttämisestä hakemuksen tekijän mukaan voi olla seurauksena luvun sääntöjen mukaan. Hallintorikoslain 30 §:n mukaan syyttäjä saa protestin tekoa vastaan, jos kyseessä on tullut voimaan. Loppujen lopuksi asiakirjan vastaanottaa ja toteuttaa jo kansalainen, jolle se on myönnetty. Tämän huomioon ottaen on tunnustettava virkamiehen mahdollisuus tehdä vastalause päätöstä vastaan, joka ei ole tullut voimaan, siitä hetkestä lähtien, kun hän saa jäljennöksen säädöksestä. Asiantuntijoiden mukaan tällä lähestymistavalla art. 30.3 osaa 1 ei voida pitää onnistuneena. Yleensä siitä pitäisi olla suora viite määräaika hallintorikosta koskevasta päätöksestä valittamiseen – 10 päivää siitä päivästä, jona se kansalainen, jota koskeva asia käsiteltiin, on toimittanut/vastaanottanut kopion asiakirjasta.
Kiistanalainen hetki
Samaan aikaan edellä esitetty lähestymistapa, useita kirjoittajiaei pidä sitä täysin oikeutettuna. Valitusoikeuden syntyminen ei ilmeisesti liity mitenkään siihen hetkeen, jolloin syyttäjä sai tiedon tämän laillisen mahdollisuuden taustalla olevan asiakirjan olemassaolosta. On myös aivan ilmeistä, että virkamiehen valtuuttaminen protestoimaan lainvoiman puuttumisesta riippumatta hänen välittömästä osallistumisestaan menettelyyn on tehotonta ja järjetöntä. Tämä johtuu siitä, että 10 pv määräaika hallintorikosta koskevasta päätöksestä valittamiseen hakemuksen jättämiseen oikeutettu tutkittava voi tehdä vain silloin, kun asianomainen syyttäjätoimi on aloittanut menettelyn ja kansalainen oli läsnä menettelyn aikana.
Lain vivahteet
Art. kolmekymmentä.9 §:n mukaan virkamiesten rikosasioissa tehdyt päätökset tai ylempien virkamiesten päätökset, jotka koskevat tällaisia tekoja koskevia valituksia, voidaan valittaa oikeuteen. Hakemus toimitetaan osoitteeseen, jossa vaatimus käsitellään. Jos tämä ei tuota toivottua tulosta, valitus lähetetään ylemmälle tuomioistuimelle pykälässä säädetyssä määräajassa. 30.3 Hallintorikoslaki. Toisin sanoen voit jättää hakemuksen viimeistään 10 päivän kuluessa siitä, kun olet vastaanottanut kiistanalaisen toimen kopion postitse/henkilökohtaisesti. Edellä esitetystä seuraa, että peräkkäisen muutoksenhaun tapauksessa määräaika lasketaan viimeisimmän päätöksen tekohetkestä alkaen. Vastaavasti siitä päivästä, jona kopio asiaa koskevasta säädöksestä on toimitettu vastuussa olevalle tutkittavalle, siihen päivään, jolloin hän hakee lausuntoa viranomaiselle, voi kulua melko paljon aikaa. Tämän ajanjakson kesto riippuu korkeampien viranomaisten lukumäärästä.
Kuinka kauan hallintorikosta koskevasta päätöksestä voi valittaa, jos sitä ei saada?
Käytännössä on tapauksia, joissa asiakirjan kopio,lähetetty vastuussa olevan kansalaisen asuinpaikkaan/paikalle, palautetaan viranomaiselle tai virkamiehelle, jossa on ilmoitus tutkittavan poissaolosta tässä osoitteessa, hänen kiertymisestä asiakirjan vastaanottamisesta tai sen päättymisestä kirjeenvaihdon säilytysajasta. Miten aika lasketaan tällaisissa tapauksissa? valittaako hallintorikosta koskevasta päätöksestä? Vanhentumisajat tällaisissa tilanteissa olisi määritettävä ottaen huomioonasevoimien suosituksia. Postilähetysten välittämistä säätelee valtioneuvoston 15. huhtikuuta hyväksymä viestintäpalvelujen tarjoamisen menettelytapa. 2005. Säännöt kohdassa 22 määräävät, että lähettäjä ilmoittaa kirjeenvaihdossa tarkat osoitteet (omansa ja vastaanottajan). Tämä antaa korkeimmalle oikeudelle aihetta päätellä, että tämän säännöksen täytäntöönpano viittaa siihen, että päätöksen tehnyt virkamies tai viranomainen sekä posti ovat ryhtyneet kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin lähettääkseen ja asianmukaisesti toimittamaan säädöksen jäljennöksen kansalainen. Tämän perusteella Korkein oikeus toteaa seuraavaa. Jos kopiota hallintoasiaa koskevasta säädöksestä, joka lähetettiin kirjattuna kirjeenä vastuuseen pidetylle kansalaiselle, ei ole toimitettu hänen poissaolonsa osoitteesta tai sen vuoksi, että hän vältteli vastaanottamista, katsotaan asiakirjan voimaantulopäivä. päivänä, jona se palautettiin sen suorittaneelle viranomaiselle tai virkamiehelle. Tämä kalenteripäivä on merkitty itse kirjeeseen. Korkein oikeus selvensi kantaansa 24.3.2005 antamassaan päätöksessä nro 5. Erityisesti selitettiin, että tällainen laki tulee voimaan 10 päivän kuluttua siitä päivästä, jona sen kopio palautettiin asianomaiselle viranomaiselle.
Mitä tehdä, jos hallintorikospäätöksen valituksen määräaika on myöhässä?
Ensinnäkin on syytä sanoa, että vahvistettua hakemuksen jättämisaikaa ei voida lyhentää. Mutta jos kansalainen ei jostain syystä päässyt täyttämään annettua aikaa, se on sallittua Hallintorikosta koskevaan päätökseen valitusajan palauttaminen. Tätä varten asianomainen lähettää hakemuksen asiaa käsittelevälle elimelle. Art. 30.3, määräajat hallintorikosta koskevasta tuomioistuimen päätöksestä valittamiselle niitä ei pidetä rajoittavina.Jos tutkittavalla ei ollut aikaa esittää vaatimustaan, hän voi kirjoittaa hakemuksen käyttämättömän ajan palauttamiseksi. Määräajan palauttamista koskeva asia kuuluu sen virkamiehen toimivaltaan, joka on valtuutettu käsittelemään kantelun asiasisällön osalta. Tämä seikka on otettava huomioon, koska kanne yleisten sääntöjen mukaan esitetään samalle toimielimelle, jonka työntekijä on antanut riidanalaisen toimen. Artiklan säännösten systemaattisen tulkinnan puitteissa. Kohdat 30.2 (osa 2) ja 30.4 (osa 3) antavat meille mahdollisuuden muotoilla seuraavan johtopäätöksen. Jos Hallintorikospäätöksen valituksen määräaika on umpeutunut, niin hakemus lähetetään samanaikaisesti kanssavaatia tätä tekoa. Nämä asiakirjat voidaan esittää sekä valmisteluvaiheessa että suoraan hakemuksen käsittelyn aikana. Tämä riippuu siitä, antaako sovellus syitä, miksi myöhästynyt hallintorikosta koskevasta päätöksestä valitusajan kuluessa. Ei vähäistä merkitystä on liitteenä olevien todisteiden olemassaololla, jotka vahvistavat perusteiden pätevyyden.
Tärkeä kohta
Päätös kieltäytyä hyväksymästä pyyntöäolisi hyväksyttävä itsenäisen menettelyllisen toimen muodossa – päätös. Jos vastaus on myönteinen, asianomaisen asiakirjan täytäntöönpanoa ei laissa vaadita. Tässä tapauksessa lopullisessa päätöksessä on kuitenkin otettava huomioon valtuutetun elimen (virkamiehen) johtopäätös syistä, miksi tutkittava ei onnistunut noudattamaan annettua määräaikaa, sekä siitä, että aika on palautettava. Näin ollen voimme päätellä seuraavaa. Jos valituksen käsittely on alkanut eikä valituksen hylkäämispäätöstä ole tehty, määräaika katsotaan palautuneen. Näin ollen on mahdotonta lopettaa kanteen käsittelyä, koska tutkittava ei ole päässyt noudattamaan laissa määrättyä aikaa. Tällä säännöllä on erityinen käytännön merkitys. On tilanteita, jolloin valitus hyväksyttiin käsiteltäväksi. Asian käsittelyn jälkeen valtuutettu henkilö kuitenkin päättää menettelyn keskeyttämisestä riitauttamisajan umpeutumisen vuoksi tai kieltäytyy tällä perusteella hyväksymästä hakemusta.
Erityinen tilaisuus
Käytännössä on tapauksia, joissa valituksentutkittava saapuu ilman määräajan palautuspyyntöä. Mitä asiaa harkitsevan viranomaisen tulee tässä tapauksessa tehdä? Onko hänellä oikeus palauttaa määräaika omasta aloitteestaan? Käännytään lain kirjaimeen. Normeissa ei säädetä valtuutetun elimen oikeudesta palauttaa määräaika omasta aloitteestaan. Asian käsittelyyn valtuutettu virkamies tekee päätöksen jättää hakemus käsittelemättä. Laki selventää myös henkilön oikeutta tehdä hakemus määräajan palauttamiseksi. Määritetty päätös yhdessä hakemuksen kanssa palautetaan lähettäjälle postitse. Jos määräajan ylittämisen tosiasia paljastuu käsittelyn aikana, kantelun käsittely lopetetaan. Asiasta tehdään päätös. Siitä puolestaan voidaan hakea muutosta ylempään viranomaiseen menettelyn jatkamista haittaavana toimena.
Onko mahdollista valittaa hakemuksen hylkäämisestä?
Hallintorikoslaissa ei suoraan säädetä tällaisesta oikeudesta.Mahdollisuus valittaa hakemuksen hylkäämisestä on käytännössä vahvistettu korkeimman oikeuden aloitteesta. Korkein oikeus katsoo perustellusti, että tällaisesta päätöksestä valituksen mahdottomuus johtaa perustuslain takaaman puolustautumisoikeuden loukkaamiseen, koska se on este asian etenemiselle. Käytännössä tällaisten kieltäytymisten riitauttamista ei kuitenkaan ole vielä lopullisesti ratkaistu. Vahvistettuaan mahdollisuuden valittaa tällaisista päätöksistä, tuomioistuin ei selittänyt mitään sen täytäntöönpanomenettelystä. Tässä voidaan olettaa, että kuten tilanteissa, joissa on muita määritelmiä, jotka muodostavat esteitä asian myöhemmälle etenemiselle, sääntelyjärjestelmässä ilmennyt aukko voidaan täyttää Ch. 30. Sen käytöllä voidaan varmistaa vastuussa olevan kansalaisen oikeuksia koskevien keskeisten takeiden täytäntöönpano.
Lausunnon sisältö
pidettiin yllä määräaika hallintorikosta koskevasta päätöksestä valittamiselle. liikennepoliisi laatii melko usein tällaisia lakeja kuljettajille. Kansalaisten mukaan ne eivät kuitenkaan aina ole laillisia. Siksi ne on haastettava. Tällaisissa tilanteissa yleinen 10 päivää määräaika hallintorikosta koskevasta päätöksestä valittamiselle. liikennepoliisi on yksi elimistä, joilla on oikeus tutkia kohteiden väitteitä. Jotta hakemus voidaan käsitellä, se on täytetty oikein. Valituksen tulee sisältää:
- Sen viranomaisen nimi, jolle hakemus on jätetty.
- Sen työntekijän koko nimi ja asema, jolle asiakirja on osoitettu.
- Hakijan koko nimi ja yhteystiedot.
Hakemuksen tekstistä käy ilmi kaikki olosuhteettapahtumasta ilmoitetaan riidanalaisen toimen antaneen työntekijän koko nimi ja asema. Valitus tulee allekirjoittaa ja sisältää valmistelupäivämäärän. Hakemukseen liitetään jäljennös riidanalaisesta toimesta sekä muut tekstissä mainitut asiakirjat.
