Hallinnollisten rangaistusten määräämistä koskevat yleiset säännöt ja niiden soveltamisen ehdot

Yleiset säännöt hallintovirkailijan nimittämisestäLyhyesti sanottuna rangaistukset ovat ehtoja, joiden vallitessa koehenkilöihin sovelletaan tiettyjä seuraamuksia. Vastuun aste riippuu rikoksen luonteesta, omaisuudesta ja tekijän persoonallisuudesta. Tarkastellaanpa edelleen, mitä ovat hallinnolliset rangaistukset, järjestelmä, yleiset säännöt niiden nimittämisestä.

Tärkeimmät ehdot seuraamusten soveltamiselle

Niistä säädetään hallintorikoslaissa (4.1 artikla).Hallinnollisen seuraamuksen määräämistä koskevissa yleisissä säännöissä edellytetään tutkittavan syyllisyyttä lieventäviä ja pahentavia seikkoja. Oikeushenkilöihin sovellettaessa seuraamusta ei huomioida ainoastaan ​​rikoksen luonne ja omaisuus, vaan myös taloudellinen asema (maksukyky). Hallinnollisten seuraamusten määräämistä koskevissa yleisissä säännöissä määrätään, että tutkittavan vastuuseen ottaminen ei vapauta häntä velvollisuudesta, jonka noudattamatta jättäminen on saatettu vastuuseen. Ketään ei voida tuomita kahdesti yhdestä rikoksesta.

Vastuu useista rikkomuksista

Hallintorikoslaki selittää selkeästi ehdotjotka mahdollistavat hallinnollisten seuraamusten, yleisten sääntöjen ja seuraamusten soveltamisen ehtojen määräämisen. Jos tutkittava on syyllistynyt 2 rikokseen tai useampaan rikokseen, hän on vastuussa jokaisesta niistä erikseen. Jos yksi viranomainen tai työntekijä tarkastelee henkilön useita lainvastaisia ​​toimia, hänelle määrätään yksi seuraamus. Sen, jolle rangaistus määrätään, katsotaan määrätty rangaistus vuoden kuluessa siitä, kun vastaava määräys on saatettu päätökseen.

Tärkeimmät ominaisuudet

Hallinnollinen vastuu toimiieräänlaisena lakiasiana. Asianmukaista toimivaltaa omaavien elinten tai virkamiesten hakemuksessa ilmaistaan ​​rangaistuksia rikoksen tehneelle henkilölle. Hallinnolliselle vastuulle on ominaista oikeuteen liittyvät merkit. Tämän lisäksi on myös erityisiä ominaisuuksia. Hallintolain mukaiset vastuun keskeiset merkit ovat seuraavat:

1. Hallinnolliset rangaistustoimenpiteetsäädetään sekä lain että ohjesäännön mukaan. Tästä seuraa, että vastuulla on oma normipohjansa. Säännökset, joiden perusteella seuraamuksia sovelletaan, muodostavat itsenäisen hallinnollisen oikeuslaitoksen.
2. Rikkomus toimii seuraamusten soveltamisen perusteena.
3. Sekä kansalaiset (alaikäiset, virkamiehet jne.) että heidän yhdistyksensä ovat vastuussa.
4. Rikoksista määrätään rangaistuksia.
5. Hallinnollisia seuraamuksia voivat soveltaa useat toimivaltaiset viranomaiset ja työntekijät. Nämä voivat olla valtion vallan toimeenpanorakenteita, paikallista itsehallintoa, tuomioistuimia ja itse asiassa tuomareita.
6. Seuraamuksia soveltavat valtuutetut henkilöt jakehot subjekteille, jotka eivät ole heille alisteisia. Tällä tavalla hallinnollisten seuraamusten määräämistä koskevat yleiset säännöt poikkeavat kurinpitoseuraamusten määräämismenettelystä.
7. Hallintorikoslain mukaan vastuuseen saattaminen ei tarkoita irtisanomista ja tuomioita.

Virkamiesten seuraamusten soveltaminen

Yleiset säännöt hallintovirkamiesten nimittämisestärangaistukset edellyttävät, että työntekijä saatetaan vastuuseen sellaisesta rikoksesta, joka ilmenee hänelle määrättyjen tehtävien suorittamatta jättämisenä tai sopimattomana. Virkamies toimii tilapäisesti, pysyvästi tai valtion edustajan tehtäviä hoitavana toimivallan puitteissa organisatorista ja hallinnollista tai taloudellista ja hallinnollista toimintaa valtion virastoissa, kunnallisissa rakenteissa, kuntien ja valtion toimielimissä. , RF:n asevoimat, muut joukot ja muodostelmat.

Tärkeä kohta

Yleisten nimittämissääntöjen mukaisestihallinnolliset rangaistukset, hallitusten, hallitusten ja muiden kollegiaalisten elinten jäsenet, tarkastus-, laskentalautakunnat sekä oikeushenkilön ainoan toimeenpanorakenteen tehtäviä hoitavien organisaatioiden johtajat ovat virkamiehinä sanktioita. Tätä säännöstä sovelletaan tiukasti määritellyissä tapauksissa. Erityisesti tutkittavat ovat virkamiehenä vastuussa, jos he ovat syyllistyneet seuraavissa artikloissa tarkoitettuihin rikoksiin: 15.17-15.22, 13.25, 15.24.1, 15.23.1, 14.24, 15.29-15.31, 19.7.3, sekä osassa 19.7.3. Taide. 19.5.

Yleiset säännöt hallintovirkamiesten nimittämisestäseuraamukset määräävät myös, että kansalaiset, jotka toimivat huutokaupan, kilpailun, kuntien tai valtion asiakkaiden, budjettilaitosten muodostamien yhdistysten tai tarjouslautakuntien jäseninä, ovat vastuussa virkamiehinä. Tätä säännöstä sovelletaan laittomiin toimiin artiklan 1 kohdassa. Hallintolain 7.29-7.32. Hallintorikokseen syyllistyneet yhtiöimättömän oikeushenkilön alalaiset ovat vastuussa virkamiehinä, ellei laissa toisin säädetä.

Pakotteiden soveltaminen ulkomaisiin yrityksiin ja ulkomaalaisiin

Kohteet, jotka ovat muiden kansalaisiavaltiot, Venäjän federaation ulkopuolella rekisteröidyt yritykset sekä henkilöt, joilla ei ole kansalaisuutta, ovat vastuussa yleisten sääntöjen mukaisesti. Jotkut ulkomaalaiset voivat nauttia laillisesta koskemattomuudesta. Jos he tekevät rikkomuksia, hallinnollisen seuraamuksen soveltamisesta heihin päätetään sovellettavien kansainvälisten oikeusnormien mukaisesti.

Seuraamusten soveltaminen organisaatioihin

Nimittämisen yleiset säännöt ja periaatteethallinnolliset seuraamukset määräävät, että oikeushenkilöt ovat vastuussa hallintolain II jakson normeissa tai liittovaltion laeissa määritellyissä tapauksissa. Jos pykälän määräysten mukaan Säännöstön I, III-V ei osoita, että seuraamukset koskevat vain oikeushenkilöitä, ne koskevat yhtä lailla kansalaisia ​​ja organisaatioita. Poikkeuksena on se, että henkilölle voidaan määrätä artikloissa tarkoitettu rangaistus. Useiden organisaatioiden sulautuessa vastaperustettu yhtiö on vastuussa. Liittymisestä seuraa rangaistus isäntäyhtiölle.

Erottaessa/erottaessa yhtiöstäyksi tai useampi yritys on vastuussa siitä, jolle erotaseen mukaan on siirtynyt omaisuutta/liiketoimia koskevat velvoitteet ja oikeudet, joiden yhteydessä rikkomus on tehty. Muutostapauksessa uudelle organisaatiolle määrätään hallinnollinen seuraamus. Vastuu syntyy riippumatta siitä, oliko yritys tietoinen laittomista toimista ennen saneerausprosessin päättymistä.

Yleiset rangaistussäännöt: Hallintorikokset

Väärinkäytöksen käsite on vahvistettu vastaavallanormi. Säännöstön määräyksissä on kirjattu pakottavat käyttäytymissäännöt, joiden rikkomisesta rikoksentekijälle määrätään rangaistus. Rikoksen tunnusmerkit ovat seuraavat:

1. Toimimattomuus / toiminta.
2. Syyllisyys.
3. Rangaistettava.
4. Vääryys.

Harkitse niitä yksityiskohtaisesti.

Toiminta / toimettomuus

Hallinnolliset rikkomukset ilmaistaantietty käytös. Toiminnan tai toimimattomuuden läsnäolo osoittaa, että on mahdotonta pitää vastuuta aikeista, ajatuksista tai tavoitteista. Ihmisen tunteita ja tunteita, joita ei ilmaista teoilla, ei pitäisi pitää loukkauksena. Ajatusprosessia ei säätele normit.

Laittomuus

Hallinnollisena rikkomuksenatunnustaa vain sellainen käyttäytymistoimi, joka on nimenomaisesti kielletty pykälän säännöissä. Hallintolain II tai lain säännökset. Jos nämä ehdot eivät täyty, asiaa ei voida saattaa oikeuden eteen. Vääryys on yksi rikoksen keskeisistä kriteereistä. Toissijainen, siitä johdettu ominaisuus on seurausten arviointi. Lainvastainen teko on henkilön tarkoituksellista, tahallista toimintaa, joka loukkaa yleistä, yksityistä tai valtion etua. Lainvastaisella toimimattomuudella tarkoitetaan laissa säädettyjen valtuuksien tai velvollisuuksien laiminlyöntiä tai virheellistä täyttämistä.

Seurausten väistämättömyys

Rangaistus laittomista teoista/laiminlyönneistäon väistämätöntä. Sitä pidetään mahdollisuutena asettaa tekijä syytteeseen hallintorikoslaissa tai laissa säädettynä. Rangaistuksen tarkoituksena on estää uusien lainvastaisten tekojen tekeminen sekä tekijöiden itsensä että muiden taholta. Pakotteet eivät saa nöyryyttää henkilön ihmisarvoa ja kunniaa, aiheuttaa fyysistä kärsimystä tai vahingoittaa mainetta.

Hieno

Hallinnollinen rangaistus rahanakeräys vahvistetaan ruplissa. Hallintorikoslain mukaan kansalaisia ​​voidaan syyttää enintään 5 tuhatta ruplaa, virkamiehiä - 50 tuhatta ruplaa, oikeushenkilöitä - 1 miljoona ruplaa. Art.:ssa määritellyissä tapauksissa Hallintolain 14.42 ja 14.40 kohdan mukaan organisaatioiden hallinnollisen sakon suuruus on 5 miljoonaa ruplaa. tai ilmaistaan ​​kerrannaisena:

1. Sen kohteen arvo, johon tunkeutuminen tapahtui laittoman toimenpiteen suorittamisen tai tukahduttamisen aikaan.
2. Maksamattomien ja omavastuun määrätullit/maksut, laittomat valuuttatapahtumat, ulkoisten ja sisäisten arvopaperien tai hyvitettyjen/veloitettujen varojen arvo, jos asetettuja varausvaatimuksia ei ole täytetty, valuuttatulot, joita ei ole myyty vahvistetun menettelyn mukaisesti, pääomaa, jota ei ole hyvitetty tietyn ajan kuluessa valtuutetun pankin tilille jne.
3. Enimmäis(alku)hinta kunnan taivaltion sopimus tehtäessä tilauksia työn tuottamisesta, tuotteiden toimittamisesta, palvelujen tarjoamisesta sekä budjettiyrityksen tekemä siviilioikeudellinen sopimus.
4. Tappioiden/ylimääräisten voittojen määrä, jonka yhteisö vältti sisäpiiritiedon väärinkäytön tai markkinoiden manipuloinnin vuoksi.

Sakon määrä ei missään tapauksessa voi olla pienempi kuin 100 ruplaa.

varoitus

Tämä on rangaistus, joka ilmaistaanorganisaation tai kansalaisen virallinen epäluottamus. Varoitus annetaan kirjallisesti. Se todetaan ensimmäistä kertaa tehdystä rikkomuksesta, jos teon seurauksena ei ole aiheutunut haittaa tai sen uhkaa väestön terveydelle/hengelle, kasviston/eläimistön esineille, luontovahingolle (tai sen todennäköisyydelle) , sekä kulttuuri- ja historiamonumenteille, valtion turvallisuuteen ja puolustukseen, liittovaltion, kunnalliseen ja yksityiseen omaisuuteen.

Erityisten laillisten mahdollisuuksien menettäminen

Tämä rangaistus määrätäänaiemmin myönnettyjen oikeuksien täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen järjestelmällinen tai törkeä rikkominen hallintolain erityisosassa säädetyissä tapauksissa. Rangaistuksen kesto on 1-36 kuukautta. Ajoneuvon ajo-oikeuden menettämistä rangaistuksena ei voida soveltaa vamman vuoksi ajoneuvoa käyttävään. Poikkeuksen muodostavat artiklan 2 osassa vahvistetut tapaukset. 12.27, art. 1 ja 3 osat 12.8, art. Hallintorikoslain 12.26 kohdan mukaisesti sekä lääkärintarkastuksen kiertämisestä, rattijuopumuksesta ajamisesta poistuessaan onnettomuuspaikalta, jossa hän on osallisena.

pidätys

Tämän tyyppinen rangaistus koostuu pitämisestäkohde, joka on syyllistynyt hallinnolliseen rikkomukseen eristyksissä yhteiskunnasta. Pidätys voidaan soveltaa vain tuomioistuimen päätöksellä, kun muut seuraamukset eivät tapauksen olosuhteiden vuoksi riitä. Tätä rangaistusta ei voida soveltaa raskaana oleviin naisiin, alle 14-vuotiaiden lasten huollettaviin naisiin, 1- ja 2-luokan vammaisiin, alaikäisiin. Pidätyksen enimmäiskesto on 15 päivää. Tämä aika sisältää säilöönoton ajan. Pidätyksen aikana työntekijälle ei makseta palkkaa. Tämä seuraamus ei kuitenkaan johda irtisanomiseen tai tuomioon.