"Lilac bush" (Kuprin), yhteenveto - tarinan yhdestä rakkaudesta

Mistä on tarina Kuprinin ”lila bushista”?Tietysti rakkaudesta ... Kuten tiedät, rakkauden teema on Alexander Kuprinin teoksen pääaihe. Kirjailija kutsuu lukijan jälleen kerran ajattelemaan tätä hämmästyttävää ja äärettömän monitahoista tunnetta. Tällä kertaa tarinassa “Lilac Bush” (Kuprin, lyhyt yhteenveto, lue edelleen) rakkaus on lasia, joka on täytetty ääriin puhtaalla vedellä. Se on läpinäkyvä, hiljainen, kideherkkä, ilman epäpuhtauksia ja saostumista. Ihailet häntä ja haluat juoda kurkkuihin. "Näin tapahtuu?" - kysyt. Se tapahtuu. Joten, "Lilac Bush" (Kuprin), lyhyt yhteenveto ...

Sotaakatemian luennot päättyivät ja olivat nuoriaMaksukyvytön upseeri Almazov palaa kotiin. Joten alkaa tarina “Lilac Bush” (Kuprin), yhteenveto, jota nyt luet. Selatut silmät, ryppyiset kasvot, hermostuneesti puremat alahuulet ... Vaimoni tajusi ensimmäisestä sekunnista lähtien, että tapahtui onnettomuus, mutta ei häirinnut häntä heti kysymyksillä. Ehkä ”vain Jumala ja Almazovin vaimo” tiesivät nuoren upseerin opiskelujen toisen puolen: vaikeat tentit, pääsy epäonnistumiset ja jopa ajatuksen utopistinen luonne päästä akatemiaan. Mutta vain hän uskoi vakaasti häneen, tuki häntä iloisuudella, herätti hänelle toivoa ja sanoi, että mahdotonta ei ole. Vain hän pelasti ja kielsi itseltään välttämättömyydet ympäröimään häntä tarvittavalla mukavuudella ja viihtyisyydellä. Ja vain hän oli hänen henkilökohtainen sihteerinsä, lukija, valmistelija ja kirjoittaja.Viisi minuuttia kului.Hän oli hiljaa ja hajotti hermostuneesti palanut tulitikut tuhkakupista pieniksi paloiksi. Vera istui tuolin takana, halasi häntä varovasti ja aloitti varovasti epämiellyttävän keskustelun ... Osoittautui, että illalla ennen hänen viimeistelyään piirustuksestaan ​​- alueen instrumentaalinen ampuminen - hän istutti vahingossa kirkkaan vihreän pisteen. Mitä tehdä Loppujen lopuksi on mahdotonta luovuttaa suunnitelmaa tässä muodossa, ja hän päätti piirtää pensaita tähän paikkaan. Paikka osoittautui erinomaisesti ja melkein huomaamatta.

Однако профессор был страшный педант и к тому же Saksan. Hän kiinnitti huomiota pensaisiin ja ilmaisi luottamuksensa siihen, ettei niitä todella ollut. Hän on tuntenut tämän alueen yli kaksikymmentä vuotta ja on sataprosenttisesti varma, että hän on oikeassa. Almazov hävetti myöntää surkeutta ja väitti professorin kanssa, että pensaat olivat ”läsnä” siinä paikassa. Huomenna he ratsastavat yhdessä hevosen selällä ...

Novelli "Liila Bush" (Kuprin)sen sisältöä jatkavat päähenkilön heijastukset. Mitä tehdä? Häpeä, häpeä ja ennennäkemätön nöyryytys. Vera nousi nopeasti, juoksi pöydän ja sitten pukeutujaan. Hän alkoi avata laatikoita, joitain laatikoita. Hän otti yksinkertaisen "perintönsä" - korvakorut, sormuksen ja rannekkeen, laittoi sen verkkoon ja sanoi päättäväisesti: "Mennään ... jos siellä ei ole niin typeriä pensaita, ne olisi istutettava nyt."

He luovuttivat korunsa panttilainaamolle ja hankkivat tuotollaan lila-pensaita, palkkatyöntekijöitä. Kaikki pensaat istutettiin yöllä ...

Seuraavana päivänä Vera tunsi ahdistusta jalevoton. Hän hajosi ja meni kadulle. Nähdessään kaukaa rakastetun aviomiehensä vilkas, pomppiva kävely, hän tajusi, että he olivat voittaneet tässä tarinassa. Todennäköisesti nyt liila pysyy ikuisesti suosikkikukkana - hän ajatteli, kun he kävelivät yhdessä kadulla, kädestä kiinni pitäen ja nauraen loputtomasti, ikään kuin kukaan muu ei olisi kuin heidät ...

Haluan vielä kerran muistuttaa teitä siitä, mitä kutsutaan tälleA. Kuprinin kirjoittama tarina "Liila Bush". Lyhyesti esitelty sisältö ei pysty välittämään päähenkilöiden tunteiden hienovaraisuutta ja syvyyttä, joten alkuperäisen lukeminen on yksinkertaisesti välttämätöntä.