Irakin sodasta on tullut yksi suurimmistaaseelliset selkkaukset 2000-luvun alussa. Samanaikaisesti tämän sodan edellytykset ja ylä- ja alamäet ovat monessa suhteessa edelleen mysteeri. Yritetään purkaa noiden tapahtumien pallo. Joten, katsotaanpa, mikä oli syy Yhdysvaltain hyökkäykselle Irakiin ja miten tämä sotilaallinen operaatio tapahtui.
esihistoria
Aluksi kaivellaan hieman tämän konfliktin taustaa.
Saddam Husseinista tuli Irakin presidentti vuonna 1979vaikka hän itse asiassa keskitti käsiinsä maan johtamisen langat kauan ennen sitä. Hänen valtansa olivat yhtäläiset diktatuurien kanssa. Mitään tärkeää asiaa maassa ei voitu ratkaista ilman presidentin suostumusta. Hussein käytti sortoa ja kidutusta oppositiota ja ajoittain kapinallisia kurdeja vastaan, minkä hän jopa myönsi julkisesti. Lisäksi Irakissa alkoi kehittyä Husseinin persoonallisuuskultti.
Irakin armeija aloitti hyökkäyksen jo vuonna 1980Iranin Khuzestanin maakunta, mikä laukaisi Iranin ja Irakin sodan. On huomionarvoista, että tässä sodassa sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto tukivat Husseinia. Mutta lopulta sota päättyi vuonna 1988 ilman mitään, koska rauhansopimuksen ehtojen mukaan molemmat maat säilyttivät status quon.
Saddam Hussein aloitti uuden seikkailun vuonna 1990,kun hän miehitti Kuwaitin ja liitti sen Irakiin provinssina. Tällä kertaa sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto tuomitsivat Irakin presidentin toimet. Lisäksi Yhdysvallat muodosti YK:n tuella kansainvälisen sotilasliiton, joka vastusti Husseinia. Näin alkoi ensimmäinen Irakin sota tai, kuten sitä toisella tavalla kutsutaan, Persianlahden sota. Vastakkainasettelun ensimmäisistä päivistä lähtien koalitiolla oli merkittävä etu, koska se käytti nykyaikaista ilmailua.
Se oli loistava liittoutuneiden operaatioYhdysvaltain johtajuutta. Irakissa liittouman joukkojen menetykset olivat alle 500 ihmistä, kun taas Irakin joukkojen kuolonuhrien määrä nousi useisiin kymmeniin tuhansiin. Tämän seurauksena Hussein voitti, hänet pakotettiin vapauttamaan Kuwait ja vähentämään merkittävästi armeijaa. Lisäksi maalle määrättiin useita muita pakotteita, joiden piti heikentää Irakin asevoimia.
Lähes kaikki 1900-luvun 90-luvut piilotettuinaIrakin ja Yhdysvaltojen välinen vastakkainasettelu kasvoi. Amerikkalaiset syyttivät Husseinia jatkuvasti oppositiota vastaan kohdistuvista tukahduttamistoimista sekä aseiden kieltämisestä. Tilanne paheni erityisesti sen jälkeen, kun Hussein karkotti vuonna 1998 YK:n tarkkailijat, joiden oli tarkoitus varmistaa, ettei Irak hankki joukkotuhoaseita. Maailma seisoi uuden sodan kynnyksellä.
Sodan tausta ja syyt
Katsotaanpa nyt lähemmin, mikä oli syynä Yhdysvaltain hyökkäykselle Irakiin.
Pääsyy Yhdysvaltain hyökkäykselle Irakiinoli valtioiden halu varmistaa hallitseva asemansa alueella. On kuitenkin varsin todennäköistä, että hallitsevat piirit pelkäsivät Husseinin todella kehittävän joukkotuhoaseita, joita hän voisi käyttää myös Yhdysvaltoja vastaan, vaikka heillä ei ollut tästä todellista näyttöä. Jotkut asiantuntijat kuitenkin mainitsevat myös Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin henkilökohtaisen vihan Saddam Husseinia kohtaan Yhdysvaltojen Irakin vastaisen operaation mahdollisten syiden luettelossa.
Muodollinen syy hyökkäykselle oliYhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell esitti helmikuussa 2003 YK:n turvallisuusneuvostossa todisteita Irakin joukkotuhoaseiden kehittämisestä. Kuten myöhemmin kävi ilmi, suurin osa esitetyistä todisteista oli väärennettyjä.
Sitouttavat liittolaiset
Yhdysvallat ei ole koskaan saanut turvallisuusneuvostolta lupaa voimankäyttöön Irakissa. Amerikkalainen instituutio kuitenkin jätti tämän huomiotta ja alkoi valmistautua hyökkäykseen.
He pyysivät myös apua liittolaisiltaanNATO. Mutta Ranska ja Saksa kieltäytyivät tukemasta Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin ilman YK:n pakotteita. Iso-Britannia, Puola ja Australia ilmoittivat kuitenkin olevansa valmiita tukemaan Yhdysvaltoja sotilaallisella voimalla.
Husseinin hallinnon kukistamisen jälkeen koalitioon liittyi muita maita: Italia, Alankomaat, Ukraina, Espanja, Georgia. Turkki osallistui konfliktiin erillisinä joukkoina vuosina 2007-2008.
Kansainvälisen koalition joukkojen kokonaismäärä oli noin 309 tuhatta ihmistä, joista 250 tuhatta oli Yhdysvaltain armeijaa.
Hyökkäyksen alku
Yhdysvaltain sotilasoperaatio Irakissa alkoi 20. maaliskuuta2003. Toisin kuin Desert Storm, tällä kertaa liittouma toteutti laajamittaisen maaoperaation. Jopa Turkin kieltäytyminen antamasta aluettaan hyökkäystä varten ei estänyt tätä. Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin Kuwaitista. Koalitiojoukot miehittivät Bagdadin jo huhtikuussa ja ilman taistelua. Samaan aikaan Irakin ilmailu ei varsinaisesti osallistunut vihollisen hyökkäyksen torjumiseen. Hyökkäyksen aktiivinen vaihe saatiin päätökseen Tikritin kaupungin valloituksen jälkeen saman kuun puolivälissä.
Näin ollen tärkeimmät avainpopulaatiotHyökkäysoperaation loppuun mennessä Irakissa sijaitsevia kohtia hallitsi Yhdysvaltojen johtama liittouma. Liittoutuneiden tappiot Irakissa tänä aikana olivat 172 kuollutta ja 1 621 haavoittuvaa sotilasta. Irakin asevoimat menettivät lähes 10 000 kuollutta liittoutuneiden hyökkäyksen aikana. Hieman pienempiä uhreja oli siviiliväestön keskuudessa.
Sodan ensimmäisessä vaiheessa Yhdysvaltain joukot Irakissa voittivatvakuuttava voitto. Alue ei kuitenkaan ollut vain vallattava, vaan myös kyettävä pitämään se, kunnes Irakissa muodostettiin amerikkalaisille lojaali hallitus, joka saattoi pitää tilanteen maassa hallinnassa.
Vihollisuuksien jatkokulku
Hallitusjoukkojen tappion jälkeen maassapartisaniliike alkoi organisoitua. Se yhdisti paitsi Husseinille uskollisia sotilaita, myös eri islamistiryhmien edustajia, mukaan lukien Al-Qaidaa lähellä olevat. Partisaaniyksiköt olivat tiheimmin keskittyneet niin sanottuun "sunnikolmioon", joka sijaitsi Irakin pääkaupungista luoteeseen.
Partisaaniosastot tuhosivat infrastruktuurin,teki terrori-iskuja, iski Yhdysvaltojen johtaman liittouman yksittäisiin yksiköihin. Liittoutuneiden joukkojen menetykset Irakissa lisääntyivät tänä aikana. Suurin osa kuolleista ja haavoittuneista oli sotilaita, jotka räjäytettiin omatekoisilla räjähteillä.
Sillä välin, vuoden 2003 lopussa, Saddam Hussein vangittiin yhdessä Irakin kylistä. Häntä vastaan järjestettiin oikeudenkäynti, jonka mukaan entinen diktaattori teloitettiin julkisesti vuonna 2006.
Sisällissota
Sillä välin vuonna 2005 Irakissa vihdoinvaalit pidettiin. Niiden täytäntöönpanon jälkeen shiialaiset tulivat valtaan. Tämä aiheutti mielenosoitusten lisääntymistä maan sunniväestön keskuudessa, mikä kehittyi pian ilmiöksi, jota voidaan kutsua sisällissodaksi.
Lisäksi polttonestettä lisättiin tuleen erilaisillayksittäisten Yhdysvaltain armeijan jäsenten tai jopa kokonaisten Yhdysvaltain armeijan yksiköiden tekemiä rikoksia. Tappiot Irakissa, sekä armeijan että siviiliväestön keskuudessa, kasvoivat kaiken kaikkiaan yhä enemmän ja sisällissota syttyi uudella voimalla.
Tämä aiheutti tyytymättömyyttä paitsi Irakissa myösja amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Monet Yhdysvaltain kansalaiset alkoivat verrata Irakin pitkittynyttä operaatiota Vietnamin sotaan. Yhdysvaltain armeijan kasvavat tappiot Irakissa johtivat siihen, että republikaanit epäonnistuivat kongressivaaleissa ja menettivät enemmistön molemmissa kamareissa.
Islamistijärjestöjen vahvistaminen
Sillä välin, jos alkuperäinen vastus sisäänIrakissa liittouman miehitysjoukot olivat enemmän tai vähemmän neutraaleja uskonnollisia, sitten vuoteen 2008 mennessä useista usein terroristiluonteisista islamistisista järjestöistä tuli partisaaniliikkeen johtajia.
Jopa heti amerikkalaisten joukkojen hyökkäyksen jälkeenIrak, al-Zarqawin johtaman terroristijärjestön "Monoteism and Jihad" toiminta siirrettiin tämän maan alueelle. Jonkin ajan kuluttua suurin osa muista Irakin islamistisista puolisotilaallisista järjestöistä yhdistyi tämän solun ympärille. Vuonna 2004 monoteismin ja jihadin johtaja vannoi uskollisuutta Osama bin Ladenille, ja itse järjestö nimettiin uudelleen Al-Qaidaksi Irakissa.
Vuonna 2006 al-Zarqawi tapettiin seurauksenaamerikkalaisten lentokoneiden pommitukset. Mutta ennen kuolemaansa hän kokosi edelleen islamistiryhmiä Irakissa. Al-Zarqawin aloitteesta perustettiin Mujahideenin neuvoa-antava edustajakokous Irakissa "Monoteismin ja jihadin" lisäksi, johon kuului useita muita järjestöjä. Jo al-Zarqawin kuoleman jälkeen, samassa vuonna 2006, se organisoitiin uudelleen Irakin islamilaiseksi valtioksi (ISI). Lisäksi tämä tehtiin ilman Al-Qaidan keskusjohdon suostumusta. Juuri tämä järjestö jatkoi, levitettyään vaikutusvaltaansa osaan Syyriaa, rappeutui ISIS:ksi ja sitten Isis-valtioksi.
Kuten edellä mainittiin, kunYhdysvaltain miehitysosasto Irakissa, islamistit vahvistuivat eniten vuonna 2008. He hallitsivat Irakin toiseksi suurinta kaupunkia, Mosulia, ja Baakuba oli heidän pääkaupunkinsa.
Amerikan Irak-operaation loppu
USA:n huomattavat tappiot Irakissa 10 vuoden ajanjonka aikana sota jatkui, samoin kuin tilanteen suhteellinen vakiintuminen maassa sai meidät miettimään mahdollisuutta vetää kansainvälistä joukkoa valtion alueelta.
Vuonna 2010 Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obamaallekirjoitti asetuksen Yhdysvaltain tärkeimpien joukkojen vetämisestä Irakista. Siten 200 tuhatta ihmistä vedettiin pois sinä vuonna. Loput 50 000 sotilasta auttoivat Irakin uuden hallituksen joukkoja hallitsemaan maan tilannetta. Mutta he myös viipyivät Irakissa suhteellisen lyhyen aikaa. Joulukuussa 2011 loput 50 000 sotilasta vedettiin pois maasta. Irakissa oli vain 200 sotilaskonsulttia, jotka edustivat Yhdysvaltoja.
Niinpä 15. joulukuuta 2011 Irakin sota päättyi virallisesti amerikkalaisten kannalta.
Amerikan armeijan tappiot
Otetaan nyt selvää, kuinka paljon amerikkalaiset joukot menettivät työvoimaa ja sotilasvarusteita lähes vuosikymmenen kestäneen Irak-operaation aikana.
Kansainvälisen liittouman joukot hävisivät yhteensä4 804 ihmistä kuoli, joista 4 423 taistelijaa edusti Yhdysvaltain armeijaa. Lisäksi 31 942 amerikkalaista loukkaantui vaihtelevassa määrin. Tämä tilasto ottaa huomioon sekä taistelussa että ei-taistelussa menetykset.
Vertailun vuoksi:sodan aikana Saddam Husseinin säännöllinen armeija menetti kymmeniä tuhansia kuolleita sotilaita. Erilaisten liittoumaa vastaan taistelleiden partisaani-, terroristi- ja muiden järjestöjen tappioiden laskeminen on mahdotonta.
Lasketaan nyt Yhdysvaltain laitteiden menetys Irakissa.Sodan aikana amerikkalaiset menettivät 80 Abrams-mallin tankkia. Yhdysvaltain ilmatappiot Irakissa olivat myös merkittäviä. 20 amerikkalaista lentokonetta ammuttiin alas. Eniten kärsivät ajoneuvot F-16 ja F/A-18. Lisäksi 86 amerikkalaista helikopteria ammuttiin alas.
Tilanne amerikkalaisten joukkojen vetäytymisen jälkeen
Yhdysvaltain joukkojen vetäytymisen jälkeen Irakissa tilanneeskaloitui jyrkästi. Monet ääri- ja terroristijärjestöt nostivat päätään. Näistä vaikutusvaltaisin oli ISIS-ryhmä, joka muutti sitten nimensä Islamilaisvaltioksi vaatien ylivaltaa koko muslimimaailmassa. Se otti haltuunsa merkittäviä alueita Irakissa, ja Syyrian sisällissodan alkamisen jälkeen se laajensi vaikutusvaltaansa myös tähän valtioon.
ISIS-toiminta on herättänyt huolta monien keskuudessamaailman valtiot. Tätä järjestöä vastaan muodostettiin uusi Yhdysvaltojen johtama koalitio. Myös Venäjä on liittynyt taisteluun terroristeja vastaan, joka kuitenkin toimii itsenäisesti. Tämän operaation erikoisuus on siinä, että liittolaiset tekevät vain ilmaiskuja Syyriassa ja Irakissa, mutta eivät turvaudu maainterventioon. Liittoutuneiden toiminnan ansiosta Islamilaisen valtion militanttien hallitsemaa aluetta on vähennetty merkittävästi, mutta tämä järjestö muodostaa edelleen vakavan vaaran maailmalle.
On kuitenkin monia muitavastakkaiset voimat, joiden väliset ristiriidat eivät salli rauhaa Irakissa: sunnit, shiiat, kurdit jne. Amerikkalaiset joukot eivät siis onnistuneet varmistamaan vakaata rauhaa alueella. He lähtivät suorittamatta yhtä päätehtävästään.
Amerikan Irak-hyökkäyksen merkitys ja seuraukset
Mitä tulee koalitiojoukkojen hyökkäyksen perusteluihinIrakissa on monia ristiriitaisia mielipiteitä. Mutta useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Irakin sodan alkamisen jälkeen alue on muuttunut paljon epävakaammaksi, eikä tilanteen vakauttamiseksi ole vielä edellytyksiä. Lisäksi monet merkittävät poliittiset hahmot, jotka osallistuivat päätökseen hyökätä Irakiin, ovat jo sanoneet, että sota Husseinin kanssa oli virhe. Erityisesti tämän totesi riippumattoman tutkintakomission johtaja, Ison-Britannian entinen varasisäministeri John Chilcot.
Tietenkin Saddam Hussein oli tyypillinen diktaattori,jotka tukahduttivat opposition ja käyttivät sortoa. Hän suoritti myös aggressiivisia sotilaallisia toimia muita maita vastaan useammin kuin kerran. Siitä huolimatta useimmat asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että Husseinin aseet 2000-luvun alussa eivät enää antaneet hänelle mahdollisuutta suorittaa suuria sotilaallisia operaatioita, mistä on osoituksena Irakin säännöllisen armeijan suhteellisen nopea tappio liittoutuman joukoilta.
Kyllä, ja Husseinin hallinto, monet asiantuntijat tunnustavatpienempi pahuus verrattuna kaaokseen, joka alkoi vallata alueella hänen kaatumisensa jälkeen, ja Islamilaisen valtion jatkuvasti kasvavaan vaaraan.
