Tullit ovat pakollisiamaksut, jotka valtion tulliviranomaisten edustajat keräävät, kun tavaraa siirretään ns. tullin rajalla. Tällainen tehtävä missä tahansa tilassa annetaan tavallisesti tullilaitokselle erityisesti valtuutetulle valtion elimelle. Esimerkiksi Venäjän federaatiossa liittovaltion tulliviranomaisille.
Kun Venäjä yhdessä tasavallan kanssaValko-Venäjä ja Kazakstan ovat osa tulliliittoa, jonka ne ovat luoneet, tullit ja tullimaksut vahvistetaan näiden maiden hallitusten vuonna 2008 tekemän yhtenäisen tulli- ja tariffiasetuksen mukaisesti. Vuoden 2010 jälkipuoliskolta tullien määrää säännellään Venäjän federaation uusi tullitariffi, joka tuli voimaan. Niiden kokoa koskevat myös tavaroiden tyyppi (erityisluokittain), alkuperämaa ja erityisedellytysten olemassaolo.
Riippuen siitä, missä tai missä tavarat ovat peräisin, tullit eritellään eri tavoin:
- tuonti (tai tuonti);
- vienti (tai vienti);
- kauttakulku.
Tuontitullit otetaan käytännössä käyttöönkaikissa maailman maissa. Vientitullit ovat paljon harvinaisempia. Esimerkiksi Venäjän federaatiossa näitä tulleja sovelletaan ainoastaan vietyihin raaka-aineisiin (erityisesti öljyyn). Tällä hetkellä Maailman kauppajärjestö työskentelee kaikkien jäsentensä kanssa vientitullien poistamiseksi kokonaan. Transit-tulleja ei käytännössä sovelleta maailmanlaajuiseen käytäntöön. Venäjällä myös passitusvelvollisuus on nolla.
Mitä tavallisimmasta tuonnistaVenäjän federaatio soveltaa eriytettyjä tulleja, joissa otetaan huomioon tavaroiden alkuperämaa. Näihin tariffeihin kuuluvat myös seuraavat tyypit:
- peruskorko (100% tariffista); koskee tavaroita, joiden alkuperämaata tunnustetaan valtioista, joille Venäjälle on myönnetty suosituimmuuskohtelu kaupassa;
- enimmäismäärä (200 prosenttia tariffista); koskee niitä tavaroita, joiden alkuperämaata tunnustetaan valtioista, joista Venäjä ei tarjoa suosituimmuuskohtelua kaupassa;
- etuuskohteluaste (75 prosenttia tariffista); koskee tavaroita, joiden alkuperämaat tunnustavat niin sanotut kehitysmaat.
Venäjän käyttämää perusmaksua käytetään käytännössä kaikkiin maihin, joissa sillä on kauppaa ja taloudellisia suhteita.
Tavaroiden tullimaksujen osalta maajonka alkuperää ei voida vahvistaa, tässä tapauksessa liittovaltion tulliviranomaisen määrittämät koon määrittämät ohjeet ovat voimassa.
Tullit vaativat erityistä huomiotaauto Venäjällä. Ne muuttuvat merkittävästi, ja tämä liittyy suoraan maan WTO-jäsenyyteen. Se koskee sekä uusien autojen tuontia että toisen käden käyttöä. Nämä muutokset vaikuttavat kuitenkin vain WTO: n jäsenvaltioista Venäjälle tuotuihin autoihin. Eräiden virastojen mukaan autoihin (uusiin) kohdistuvat tullit vähenevät 30 prosentista 25 prosenttiin ja pysyvät näin kolmen vuoden ajan. Sitten he odottavat vuosittain laskevan noin 2,5%, jotta he saavuttaisivat 15 prosentin tason 7 vuoteen.
Samankaltainen kuva odottaa sekä toisarvoisesti että jokäytettyjä autoja. Maksu on asetettu 25 prosenttiin, mutta erilaisilla "erityisillä" hinnoilla. Se säilyy viiden vuoden ajan, ja sen jälkeen on tarkoitus vähentää asteittain (yli 2 vuotta) 20 prosenttiin. Niiden autojen osalta, jotka on käytetty ennen maahantuontia maahan yli 7 vuotta, heidän velvollisuutensa pysyvät ennallaan eli 2,5-5,8 euroa kutakin moottorin "kuutiota kohti".
