Jokainen tiede perustuu metodologiaansa - tiettyjen sääntöjen ja periaatteiden järjestelmään tieteellisen tiedon hankkimiseksi ja käsittelemiseksi. Tutkimusmenetelmät - nämä ovat joitain perusteita, joiden perusteella valinta tapahtuumuodostetaan ympäröivän maailman tosiasiat ja tieteellinen tieto. Lisäksi monia tieteellisiä löytöjä tehtiin vain uusien tutkimusmenetelmien ansiosta, jotka antoivat mahdollisuuden tarkastella tuttuja asioita erilaisesta epätavallisesta näkökulmasta, erilaisesta uudesta näkökulmasta. Voimme sanoa, että tutkimusmenetelmä on tietty näkymä maailmalle tai ilmiö, joka puolestaan antaa itselleen järkevän tiedon, muuten kaikista menetelmistä tulee tarpeettomia ja hyödytöntä. Mitä muuta on tärkeää korostaa kysymyksessä tieteen metodologisista perusteista? Tämä on tutkijan kyky esitellä saadut tulokset oikein, samoin kuin eettisten standardien noudattaminen tulosten saamisessa, tämä on erityisen tärkeää ihmisen ja yhteiskunnan tutkimukseen liittyvissä tieteissä.
Nyt puhutaan sosiologisen spesifisyydestäResearch. Sosiologia on tiede, jossa metodologia on määritetty ja hyväksytty melko vaikeaksi huolimatta siitä, että siinä ei ole erityisiä, vain luontaisia menetelmiä. Tosiasia on, että sosiologiassa on paljon menetelmiä tiedon keräämiseen ja analysointiin, ja voi olla vaikea valita oikea, joka sopisi tutkijalle osoitettujen erityistehtävien toteuttamiseen. Huono sosiologi on se, joka jättää huomiotta mahdollisesti pienen rutiininomaisen toimistotyön, "juoksee" heti kenttään kerätäkseen empiiristä tietoa, jolla on vähän käsitystä tieteellisen työn lopputuloksesta. Sosiologin työ alkaa toimistossa, jossa hän laatii selkeän toimintasuunnitelman, määrittelee tulevan tutkimuksen tehtävät ja tavoitteet, valitsee tähän sopivimmat menetelmät ja suorittaa vasta sitten sosiologisen tutkimuksen.
Itse asiassa sosiologisen metodologiatutkimukseen sisältyy seuraavien päätehtävien johdonmukainen toteuttaminen: 1) käsitteellisen perustan laatiminen; 2) tutkimuksen kohteen, sen yksiköiden, päämäärien ja päämäärien määrittely; 3) hypoteesin muotoilu; 4) työsuunnitelman ja järjestelmän kehittäminen empiirisen tiedon keräämistä ja analysointia varten; 5) laaditaan pätevä raportti saavutetuista tuloksista.
Karakterisoimme yksityiskohtaisemmin kunkin sosiologille osoittaman tehtävän merkitys ja sisältö hänen tutkimuksensa metodologian määrittämisessä.
Käsitteellisen perustan vertailu sisältääteoreettisen tiedon ja määräysten tulkinta empiirisen tiedon mukaisesti, jotta saadaan oikea käsitys tutkimuskohteesta, joka joka tapauksessa on muotoiltava peruskäsitteiden avulla. Tämä auttaa määrittämään oikein, mihin suuntaan kentän tietojen keräämisen tulisi tapahtua. Tämä prosessi suoritetaan ensinnäkin analysoimalla kiinnostavaa aihetta koskevaa kirjallisuutta.
Tutkimusmenetelmä sisältää määritelmänsen tavoitteet ja tavoitteet. Tavoite on tieteellisen työn lopputulos, ja se saavutetaan kuljettamalla kaksi vaihetta: teoreettinen ja käytännöllinen. Ensimmäisessä vaiheessa valitaan konseptuaalinen työkalupakki, jolla on merkitystä tutkimukselle, ja toisessa vaiheessa kokeilun aikana saadut tiedot käsitellään ja tulkitaan sekä tarvittavat suositukset kehitetään.
Tutkimustehtävien osalta ne konkretisoivat asetetun tavoitteen jakamalla tutkijan työn vaiheisiin sen saavuttamiseksi.
Tutkimusmenetelmä sisältää välttämättäniin tärkeä tekijä kuin hypoteesi. Ilman alustavaa hypoteesia kaikki tieteelliset tutkimukset ovat puutteellisia ja kohdistamattomia. Loppujen lopuksi lopputulosten on aina vastattava muotoiltua alustavaa tutkimushypoteesia. Vasta silloin he ovat vakuuttavia ja luotettavia. Hypoteesia muotoillettaessa rakennetaan ehdollisesti kategorinen lause ”Jos…., Sitten…”, jossa rakenteen ensimmäinen osa on ehto ja toinen on seuraus tästä ehdosta. Lopulliset tulokset saattavat vahvistaa tutkimuksen, eivätkä hypoteesi vahvistettu tai ei vahvistettu. Hypoteesin vahvistaminen ei kuitenkaan tarkoita sen loogista luotettavuutta, vaan osoittaa vain sen todennäköisyyden.
Työsuunnitelma heijastaa kaikki ehdotetun tutkimuksen päätehtävät ja menetelmät loogisessa järjestyksessä, se järjestää koko prosessin ja jakaa vastuut suorittajien kesken.
Lopuksi, tutkimusmenetelmät sisältävätlaaditaan pätevä ja yksityiskohtainen raportti tehdyn työn tuloksista. Se koostuu selittävästä huomautuksesta, jossa esitetään ohjelman järjestys, ja sen liitteestä, joka sisältää erilaisia kaavioita, asiakirjoja, kyselylomakkeita ja kyselylomakkeita, testejä, lomakkeita jne.
Yritimme luonnehtia tieteellisen tutkimuksen metodologian yleisimpiä osia, jotka määrittelevät sen toiminnan ja lopputuloksen.
