Карело-Финская ССР просуществовала недолго.Muutokset RSFSR: n alueiden rakenteessa liittyivät suhteiden huononemiseen Suomeen. Harvat tietävät yksityiskohtaisesti tämän tasavallan historiaa, mutta nämä tosiasiat ovat tärkeämpiä kuin koskaan, jotta historian virheitä ei toistettaisi tulevaisuudessa.
Tasavallan luominen. Sen kehityksen historia
Kuten tiedetään, sota jatkui vuosina 1939-1940Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Rauhanturvajärjestelyyn sisältyneiden vihamielisyyksien tulos oli joidenkin suomalaisten alueiden liittyminen Neuvostoliittoon. Sitä ennen Neuvostoliiton kartalla havaittiin vain Karjalan autonominen Neuvostoliiton sosialistinen tasavalta.
Tasavalta perustettiin enemmistön päätökselläNeuvostoliiton puolustusvoimat, hyväksytty 31.3.1940. Karjalan parlamentti hyväksyi vastaavan päätöksen ammattiliiton perustamisen jälkeen 15. huhtikuuta 1940 Petroskoissa. Mitkä alueet liittyivät entiseen Karjalan itsehallintoalueeseen? Kyse oli alueesta, joka oli osa entistä Viipurin provinssia (Karjalan kannakset ja Priladozhie), sekä Kuusamon ja Sallan yhteisöjen mailla.
Karjalan hallinnollinen uudistus toteutettiin vuonna 2007. \ TKesäkuu-elokuu 1940. Tehokkaampaa hallintaa varten Suomen entiset alueet jaettiin 7 alueeseen: Viipuriin, Kegsgolmskiin, Kurkiyokskiin, Pitkarianteihin, Sortavalskiin, Suoyarviin, Yaskinskiin. Tietenkin näiden yksiköiden hallintokeskukset sijaitsevat pienissä kaupungeissa.
Nämä maat eivät menneet sodan ympärille.Historiasta muistamme hyvin, että Suomi oli natsi-Saksan innokas liittolainen. Tuolloin Neuvostoliiton pohjoisrajat eivät vielä olleet voimakkaasti väkevöityneet, joten näiden vihollisten joukot valloittivat sodan aikana melko nopeasti suurimman osan Karjalan ja Suomen SSR: n alueesta.
Sodanjälkeisinä vuosina tasavalta kehittyisama kuin kaikki muut Neuvostoliiton alueet. Vähitellen Neuvostoliiton ja Suomen väliset suhteet paranivat, joten tällaisen koulutuksen olemassaolon merkitys Karjalan ja Suomen SSR: n välillä väheni vähitellen. Siksi 1950-luvulla KFSSR: n maat siirtyivät vähitellen Leningradin ja Murmanskin alueiden toimivaltaan.
Karjalan-Suomen SSR: valtion symbolit
Jokaisella julkisella koulutuksella on omaomat symbolit: lippu ja vaakuna. Jos puhumme Karjalan-Suomen SSR: n lipusta, hänellä oli kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen kehitettiin vuonna 1940, lähes täysin samanlainen kuin Neuvostoliiton lippu. Vuonna 1953 tasavallan korkein neuvosto hyväksyi lipun uuden version. Nyt oli mahdollista tarkkailla kolmea väriä. Tietenkin on olemassa punaista määrää, mutta lisäksi on pieniä sinisiä ja vihreitä raitoja. Lippu kuvasi tietenkin kommunismin tärkeimmät symbolit - vasara ja sirppi.
Miten tasavallan vaakuna näytti?
Герб Карело-Финской ССР был разработан в 1940 vuosi on yksi uuden valtion tärkeimmistä symboleista. Kuvan pohjana on sirppien ja vasaran tyypit. Kirjoittajien oli tärkeää näyttää joitakin alueen ominaisuuksia, joten näemme vaakunan metsämaisemien elementtejä, vuorien ja jokien ääriviivoja. Yleinen tausta on kuin auringonnousu.
Karjalan ja Suomen SSR lakkasi olemasta 16.7.1956.
